Totta vai tarua? Uudet oppimismenetelmät ovat Suomen heikkojen Pisa-tulosten takana

Syyskuussa 2026 julkistetut Pisa-tulokset herättivät huomiota, sillä länsimaiden tulokset jatkoivat edelleen voimakasta laskuaan lähes kautta linjan. Ylen artikkelissa kerrotaan, miten The Economist -lehti nostaa heikentyneille tuloksille syyksi Suomen.

Suomessa käyttöön otetut uudet oppimismenetelmät nousivat Ylen artikkelissa pinnalle, mutta ovatko etenkin ne vaikuttaneet suomalaisten oppilaiden heikentyneisiin Pisa-tuloksiin?

Pisa-tulosten laskulle esitettyjä syitä 

Vuosien varrella Suomen heikentyneille Pisa-tuloksille on esitetty lukuisia eri syyllisiä. Näitä ovat esimerkiksi ilmiöoppiminen, inkluusio, tasokokeiden puute, itsenäinen opiskelu ja opettajien vähäisempi valta. Tutkimme näiden ja monien muidenkin väitteiden todenperäisyyttä ja esitimme väitteistä kysymyksiä alan asiantuntijoille. Yksi kerrallaan väitteet tulivat kumotuksi joko virheellisinä tai riittämättömän tutkimustiedon vuoksi. 

Yksi vakuuttavimmista väitteistä oli perustaitojen opetuksen määrän väheneminen. Usein asiantuntijat pitävät näinä perustaitoina matematiikan ja äidinkielen osaamista. Kävimme läpi perusopetuksen tuntijakoa vuosina 2004–2025. Ennen vuotta 2025 matematiikan ja äidinkielen opiskeluun varatuissa tuntimäärissä ei tapahtunut muutosta. Tuntijako ei siis anna tukea väitteelle siitä, että perustaitojen opetukseen käytetyt resurssit ja aika olisivat vähentyneet.

Vähäinen tutkimustieto haastaa asiantuntijoita

Pisa-tulokset koskettavat niin opetusneuvostoa kuin myös koulujen rehtoreita. Aihe on laaja ja niin myös mielipiteet vaihtelevat.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvostosta Tommi Karjalainen mainitsee, että Suomen Pisa-tulosten heikentyminen on alkanut jo ennen vuoden 2016 opetussuunnitelman uudistuksia. Hän kuitenkin toteaa, että opetussuunnitelman muutoksen suoraa yhteyttä oppimistuloksiin on vaikea todentaa.  

Karjalainen tuo ilmi esimerkiksi älylaitteiden yleistymisen ja sen vaikutuksen tuloksiin. Hänen mielestänsä yhden tekijän vaikutuksen erottaminen muista on käytännössä mahdotonta, mutta tarpeita opetussuunnitelman muutokselle on todettu. 

Pisan tutkimusjohtaja Arto K.Ahonen myöntää ajallisen yhteyden opetussuunnitelmamuutokseen olevan olemassa, mutta kausaalisuhteiden tavoittaminen on olemassa olevan tutkimustiedon puitteissa käytännössä mahdotonta. 

Sivistysala ry:n Heikki Kuutti Uusitalo tuo mukaan kiinnostavan näkökulman: ”Miten opetussuunnitelmamuutoksien tekemättä jättäminen olisi voinut vaikuttaa oppimistuloksiin?” Uusitalon mukaan suomalaisen koulujärjestelmän ongelmana eivät ole uudistukset. Hänen mukaansa koulujärjestelmän pitäisi muuttua ja uudistua vielä voimakkaammin, että se pysyisi mukana nopeasti muuttuvan maailman tahdissa.

Totta vai tarua? Tarua 

Juttua varten haastattelemamme eri asiantuntijat olivat yhtä mieltä ainoastaan siitä, että älylaitteiden yleistyminen on heikentänyt oppimistuloksia ja koulussa annettavat arvosanat ovat kokeneet inflaation. He korostivat luotettavan tutkimustiedon puutetta ja kausaalisuhteiden osoittamisen haastavuutta.  

Päädyimme siis lopputulokseen, jossa edellä esitetty väite on tarua. Älylaitteet ovat globaalisti Pisa-tuloksiin vaikuttava tekijä, eivätkä yksin Suomen ongelma. Arvosanojen inflaatiolle löytyy tukea uusimmasta opetussuunnitelmasta, mutta se voi selittää vain pienen osan Suomen romahtaneista Pisa-tuloksista.  

Neea Huistinoja, Mikko Sakko, Eetu Saarenpää 

Lähteet: 

The Economist: Are teenagers growing dimmer?

YLE: Arvovaltainen brittilehti nosti länsimaiden romahtaneille Pisa-tuloksille uuden syyn – Suomen

Opetushallitus: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Opetus- ja kulttuuriministeriö: PISA25 seminaariaineisto

Perusopetuksen tuntijako 2004

Perusopetuksen tuntijako 2025

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*