Maito on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Maidon juomista pidetään erityisen tärkeänä osana kasvavien lasten ruokavaliota ja liian vähäisen maidon juomisen on sanottu aiheuttavan haitallisia muutoksia lasten kasvuun. Maito ja Terveys –sivuston lukuiset materiaalit painottavat maidon tarpeellisuutta erilaisissa julisteissa, joita monet ovat tottuneet näkemään koulujen ruokaloissa, neuvoloissa ja hammaslääkäreissä.
Maito kuuluu oleellisena osana suomalaiseen ruokakulttuuriin. Maidon suosio perustuu uskomukseen siitä, että se on hyvin terveellistä. Erityisesti kasvaville lapsille suositellaan maidon juontia, koska sen sanotaan kasvattavan luita ja ehkäisevän osteoporoosia. Maidon juonti on yhdistetty jopa lasten pituuskasvuun. Marttojen mukaan leikki-ikäinen lapsi tarvitsee maitoa neljä desiä päivittäin.
Maito sisältää paljon hyviä ravintoaineita, kuten kalsiumia ja d-vitamiinia sekä hyviä proteiineja. Maidon sanotaan olevan paras lähde kalsiumin saannille, ja kalsium taas todistetusti vahvistaa luita. Maidon suosio suomalaisten keskuudessa ei ole siis täysin tuulesta temmattua, vaan se todistetusti sisältää runsaasti hyviä ravintoaineita.
Maidon terveysvaikutuksia on kuitenkin alettu kyseenalaistaa viime vuosina. 2014 julkaistu ruotsalaistutkimus osoitti, että runsaasti maitoa juovilla aikuisilla oli suurempi riski kuolleisuuteen kuin vähemmän maitoa kuluttavilla. Maito sisältää paljon kovaa tyydyttynyttä rasvaa, jota ihmiskeho ei tarvitse. Maidon ja maitotuotteiden kulutus on vähentynyt myös siksi, että kasvipohjainen ruokavalio kasvattaa suosiotaan jatkuvasti niin terveydellisistä kuin ekologisistakin syistä.
Tietoa maidon terveysvaikutuksista löytyy siis suuntaan ja toiseen. Vaikka tutkimukset saattavatkin maalailla uhkakuvia kasvaneesta kuolleisuuden riskistä aikuisilla maidonjuojilla, ei tällaisia tuloksia löydy koskien kasvavia lapsia. Mutta terveyshyödyistään huolimatta, onko maito tarpeellista kasvavalle lapselle?
Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteiden professorin Ursula Schwabin mukaan asia on yksinkertainen. Lapsen kehitys ei vaikeudu, vaikka ruokavaliossa ei olisikaan maitoa. Kasvava lapsi voi saada kaikki tarvitsemansa ravintoaineet myös maidottomasta ruokavaliosta.
Maito on kuitenkin esimerkiksi helpoin kalsiumin lähde. Kalsiumia saa maidon lisäksi myös palkokasveista, pähkinöistä ja siemenistä sekä kasviksista ja marjoista. Erityisesti tumman vihreät lehtikasvikset sekä kaali sisältävät paljon kalsiumia. Myös osassa maitoa korvaavista kasvijuomista, kuten soija-, kaura- tai mantelijuomissa sekä joissain tuoremehuissa, on lisättyä kalsiumia. Niihin saatetaan myös lisätä d-vitamiinia, joka on toinen tärkeä maidosta saatava ravintoaine. Sitä esiintyy maitotuotteiden lisäksi kalassa, kananmunassa sekä metsäsienissä.
Korvaavia tuotteita käyttäessä on kuitenkin pidettävä mielessä, että niitä pitää nauttia enemmän kuin tavallista maitoa täyttääkseen päivän kalsiumtarpeen. Myös Schwab muistuttaa, että lapset kyllä kehittyvät ja kasvavat normaalisti myös maidottomalla ruokavaliolla, kunhan perheet ovat saaneet asianmukaista ravitsemusohjausta.
Totta vai tarua: Tarua
Väite siitä, että kasvava lapsi tarvitsee maitoa, on tarua. Maidosta kasvava lapsi saa paljon tärkeitä ravintoaineita, joiden saaminen ilman maitoa voi olla haasteellista, muttei mahdotonta. Lapsi ei siis suoranaisesti tarvitse maitoa, vaan ravintoaineita, joita maidossa on.
Kommentoi