Korkeakoulujen ravintoloissa tarjottavan opiskelijalounaan hintaa nostettiin lokakuussa. Kelan ateriatuen jälkeen opiskelijoille jää lounaasta maksettavaksi 3,20 euroa entisen 2,70 euron sijaan.
Mikäli opiskelija käy jokaisena koulupäivänä nauttimassa opiskelijalounaan, se tekee yhteensä 66 euroa kuukaudessa.
Kulttuurituottajaksi opiskeleva Niklas Tyni kertoo syövänsä koululla vain pitkinä koulupäivinä: ”Kouluruoan hinnalla teen mieluummin nakkikeiton, joka riittää pariksi päiväksi.”
Medianomiopiskelija Emma Puttonen kertoo joutuvansa joskus, rahan ollessa tiukilla, puntaroimaan käyttääkö rahan kouluruokaan vai kokkaako itselleen kotona. ”Toisaalta samalla tavalla pitää välillä miettiä onko rahaa bussiin vai kouluruokaan”, Puttonen lisää.
Kustannukset nousseet huomattavasti
Koronaepidemia, Venäjän hyökkäyssota, sekä niistä aiheutunut inflaatio ovat ajaneet matkailu- ja ravintola-alan yritykset ahtaalle.
”Sen lisäksi, että raaka-aineiden tukkuhinnat ovat nousseet MaRan (matkailu- ja ravintolapalvelut) tutkimuksen mukaan vuodessa keskimäärin 20 prosenttia, ovat muutkin kustannukset nousseet huomattavasti”, kertoo ravintola- ja palveluyritys Juveneksen kehityspäällikkö Nina Lyytinen.
”Kustannukset ovat nousseet merkittävästi myös muun muassa pakkaus-, kertakäyttö, kuljetus- ja energiakustannusten osalta. Sähkön hinnan nousu vaikuttaa ravintolatoimintaan monitahoisesti sillä ravintolatoiminnan pyörittäminen on erittäin sähköintensiivistä, jolloin sähkönkulutuksen muuttaminen on rajallista”, kommentoi Lyytinen.
Raaka-aineita ei mielellään poisteta listalta
Korkeakouluopiskelijoiden ruokailuja järjestävät yritykset, kuten Juvenes, noudattavat vahvasti Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Kelan määrittelemää ruokailusuositusta. Lyytisen mukaan ruokailusuosituksen noudattamiseen liittyvät haasteet painottuvat esimerkiksi kalan tarjoamiseen kaksi kertaa viikossa sen merkittävästi kohonnen raaka-ainekustannuksen takia.
”Listalta ei kuitenkaan mielellään poisteta kokonaisia ruokalajeja tai raaka-aineita, vaan niitä yritetään tarjota erilaisessa muodossa”, Lyytinen selventää.
Tiettyjen raaka-aineiden, kuten kurkun ja tomaatin hinnan noustessa ylitsepääsemättömän korkealle, niitä pyritään korvaamaan muita vastaavan tarpeen tyydyttävillä tuotteilla. Tässä tapauksessa esimerkiksi salaattipöydästä voi löytää yhä useammin sesonkiin sopivia kasviksia, kotimaisia juureksia ja pikkelöityjä tuotteita.
Monipuolista ruokaa arvostetaan
Auto- ja työkonetekniikan opiskelija Niko Piminäinen pitää hinnan korotusta suhteellisen pienenä.
”Hinta alkaa kuitenkin jo olemaan siinä rajalla, että täytyy miettiä, tuleeko halvemmaksi tehdä itse ruokaa. Toisaalta kouluruokaan sisältyy leivät, ruokajuomat ja salaatti, eli ainakaan monipuolisempaa ruokaa ei saa kotona tehtyä yhtä edullisesti”, Piminäinen kommentoi.
Suomen Juvenes -ravintoloissa käy päivittäin keskimäärin 10 000 ruokailijaa, eikä kävijämäärään ole tullut näkyviä muutoksia.
”Ravintolatoimija näkee kuitenkin muutoksen syksyn alusta siinä, että opiskelijoiden keskimääräinen annoskoko noussut merkittävästi”, Lyytinen mainitsee.
Lyytisen mukaan tämä muutos indikoi sitä, että kouluruokailijat arvostavat mahdollisuutta nauttia tasapainoinen ja ravitseva ateria, mutta saattavat samalla vähentää toisen lämpimän aterian syömistä kotonaan kohonneiden kustannusten takia.
Kommentoi