Koirien hajuerotteluyhdistys Wise Nosen toiminnanjohtaja Susanna Paavilaisen mukaan koirat pystyvät jo nyt tunnistamaan syövän hajun perusteella. Koirien käyttö lääketieteellisiin tarkoituksiin kuitenkin vaatii, että asiaa tutkitaan vielä lisää. Syöpäkoiria on koulutettu Paavilaisen mukaan yli kaksi vuotta, mutta tutkimus ei ole vielä saanut rahoitusta.
”Olen tehnyt tätä nyt yli kolme ja puoli vuotta ihan omalla vapaa-ajalla. Me ei olla saatu vielä rahoitusta, mutta silti me sitä tehdään koko ajan”, Paavilainen kertoo.
Hajukoiria on koulutettu etsintätarkoituksiin jo pitkään. Poliisilla ja tullilla on käytössään esimerkiksi räjähde- raha- ja huumekoiria. Myös homekoirien käyttö on lisääntynyt. Uusinta uutta ovat niin kutsutut diagnostiikkakoirat, jotka koulutetaan tunnistamaan eri sairauksia.
”Tällä hetkellä koiria tarvitaan tieteellisen tutkimuksen avuksi. Pyritään selvittämään, mitkä hajumolekyylit koiran nenään haisevat syövältä. Vielä ei ole pystytty selvittämään, mikä on syövän haju, miten eri syöpätyypit eroavat toisistaan ja montako molekyyliä koira haistaa”, Paavilainen selittää.
Diagnostiikkakoirat opettelevat haistamaan muun muassa diabeteksen, epilepsian tai syövän. Hajukoiran koulutusta kutsutaan hajuerotteluksi. Koira ehdollistetaan sille hajulle, joka sen halutaan tunnistavan. Tietty haju on mukana koulutuksen alkuvaiheesta saakka.
Kun koira on oppinut tunnistamaan tietyn hajun, lisätään erilaisia häiriöhajuja vähitellen mukaan koulutukseen. Avainasemassa on hajuradaksi kutsuttu testi, jossa koiran pitää tunnistaa viidestä näytteestä niin kutsuttu kuuma haju. Kuumalla hajulla tarkoitetaan sitä hajua, jota koira on koulutettu etsimään.
Koira on lääketiedettä tarkempi
Paavilaisen mukaan koulutusaika vaihtelee viidestä minuutista kahteen viikkoon. Siihen vaikuttaa muun muassa, mitä hajuja halutaan opettaa, ja onko koira aikaisemmin tehnyt hajutyöskentelyä. Koira oppii löytämään uuden hajun viidessä minuutissa hajuradalta.
Tällä hetkellä koirat tunnistavat nisäsyövän toisen koiran virtsanäytteestä. Yhdistys kerää syöpäsairaiden koirien virtsanäytteitä, jotka patologi on diagnosoinut oikeiksi. Vertailukohteeksi kerätään näytteitä oletetusti terveiltä koirilta. Tavoitteena on, että hajuerotteluradalla koira ei reagoi lainkaan terveisiin näytteisiin.
Tutkimusta kehitetään kaksoissokkotesteiksi kutsutuilla kokeilla, joissa ohjaajakaan ei tiedä, mikä näytteistä on kuuma. Ulkopuoliset testaajat asettavat näytteet, ja ohjaaja tulkitsee koiransa käytöksestä, mikä niistä on oikea.
”Koira kertoo vastauksen, eikä kukaan muu pysty siihen vaikuttamaan.”
Paavilaisen mukaan syöpäkoirien etu tulevaisuudessa on niiden tarkkuus. Koiran hajuaisti on 44 kertaa parempi kuin ihmisen. Paavilaisen mukaan koira pystyy tunnistamaan eturauhassyövän 98–99 prosentin tarkkuudella.
”Eturauhassyövän psa-testi antaa liian paljon vääriä positiivisia tuloksia. Se tunnistaa myös eri tulehdukset, jotka johtavat turhiin tutkimuksiin”, Paavilainen sanoo.
Koirien toimintaa on kuitenkin tutkittava vielä perusteellisesti, ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön lääketieteessä.
Kommentoi