Jalkapalloon on aina kuulunut raha. Valtameren toisella puolella se on kuitenkin saanut toiminnassa enemmän jalansijaa kuin Euroopassa, jossa toiminta on lähtökohtaisesti urheilukulttuuripohjaista. Mantereelle yrittää kuitenkin rantautua eurooppalaisten suurseurojen omistajien puuhaama isoon rahaan liittyvä toimintamalli, jonka myötä pieni joukko suurseuroja vaurastuisi entisestään.
”Superliigan tarina on se, että se julkaistiin tässä pari kolme viikkoa sitten ja Euroopan suurseurat haluavat huippujalkapalloon kohdistuvat rahavirrat itselleen.”
Juha Malinen, Palloliitto, Pohjois-Suomen valmennuskeskuksen päällikkö
Superliiga on uusi huippuseurojen yhteenliittymä. Siinä suurseurat pelaisivat tosiaan vastaan suljetussa liigassa vuodesta toiseen. Sen konsepti muistuttaa Atlantin takaisia suljettuja liigoja, kuten MLB (pohjoisamerikkalainen baseball-sarja). Toteutuessaan se aiheuttaisi jalkapalloiluun merkittävimmät uudelleenjärjestelyt sitten 1950-luvun. Samalla järjestelmä saattaisi kuitenkin tuhota Superliigan ulkopuolelle jääneiden seurojen arvon, nykyisten liigojen merkityksen ja johtaa superliigan ulkopuolelle jääneiden seurojen taloudelliseen näivettymiseen.
Eurooppalaisia jalkapallojoukkueita on viime aikoina päätynyt rikkaiden yksityisomistajien taskuun. Näiden omistajien intressit eivät suuntaudu jalkapallon kehittämiseen, vaan heidän tehtävänsä on takoa seuralla rahaa. Omistajien näkökulmasta eurooppalainen jalkapallojoukkue on sijoituksena huono. Superliiga taas sopii tuotteena heidän tarkoitusperiinsä erinomaisesti.
”Eurooppalainen jalkapallobisnes on todella huonoa bisnestä, se on enemmänkin rikkaiden harrastustoimintaa kuin rahantekokone.”
Roope, Liigaviisas
Amerikkalaisten omistajien ja rahoittajien näkökulmasta Superliigan perustamisen aiheuttaman kohun täytyy vaikuttaa oudolta. Atlantin tuolla puolen suljetut liigat ovat aivan tavallisia, NHL, NFL, NBA ja useat muut takovat rahaa kartellimaisella rakenteellaan tehokkaasti. Eurooppalaiseen jalkapallokulttuuriin istutettuna se kuitenkin tuhoaisi jalkapallon eurooppalaisen yhteisökulttuurin satavuotiset perinteet
Rikas eristyy ja rikastuu
Uusi superliigamalli eristäisi rikkaimmat seurat pelaamaan omassa suljetussa sarjassaan. Superliiga tiedotti perustajaseurojen jakavan keskenään jo perustettaessa 3,5 miljardin euron potin luodakseen Superliigalle kestävän taloudellisen pohjan. Jokainen perustava seura olisi kuitannut liittyessään yli 400 miljoonaa dollaria.
Tämä potti olisi lähtenyt investointipankki JPMorganin holveista ja perustuisi velkarahoitukseen. Summa oli tarkoitus maksaa takaisin 23 vuoden kuluessa. Julkistusta seurannut voimakas vastustus sai useat seurat perääntymään Superliigasta kahden vuorokauden kuluessa sen perustamisesta. Näiden vanavedessä vetäytyi myös JPMorgan kertoen ”arvioineensa sopimuksen väärin”.
Jalkapalloseurojen tulot tulevat suurimmalta osin televisiointioikeuksista, lipputuloista ja pr-tuotteiden myyntioikeuksien lisensoinneista valmistajille (esimerkiksi Adidakselle ja Nikelle). Korona-aikana tuloja on kertynyt lähinnä televisiointioikeuksista. Moni seura on kärvistellyt talousvaikeuksissa lipputulojen hyydyttyä.
Superliigaan hamunneilla suurseuroilla on maailmanlaajuisesti miljardeja faneja. Näiden seurojen rahoitus päätyisi vakaalle pohjalla, kun ne pääsisivät neuvottelemaan televisiointioikeudet ja sponsorisopimukset itselleen ilman välikäsiä. Tuolloin ei sadalla tuhannella fanilla stadionilla ole juuri muuta merkitystä kuin luoda tunnelmaa peliin.
Maailmanluokan tiedote yllätti lähes kaikki
Superliigan perustamisilmoitus annettiin täysin puskista niin pelaajille kuin valmentajillekin. Koronan kentiltä häivyttämät fanit kuitenkin löysivät toisensa yli maa- ja seurarajojen ja yhdistivät voimansa nopeasti hanketta vastaan.
Suuret seurat ovat tosin vuosia käyttäneet UEFA:n alaisista liigoista lähtemistä neuvottelutaktiikkana hakiessaan kattojärjestöltään myönnytyksiä omille rahallisille eduilleen. Vuonna 2018 tämä uhkailu johti seurojen osalta suurempaan prosenttiin Valioliigan lähetystuloista.
Real Madridin ja Euroopan Superliigan puheenjohtaja Florentino Pérez väittää, että suunnitelma on kuitenkin vain lepäämässä eivätkä seurat voi paeta sitovia sopimuksia. Hän lupaa sarjan palaavan vielä mietintätauon jälkeen.
Florentino Pérezin kommentti on ymmärrettävä. Velkaiset suurseurat tarvitsevat pelastajaa. Nähtäväksi jää, onko miljardiveloissa uivilla suurseuroilla Real Madridilla ja Barcelonalla mitään mahdollisuuksia selviytyä hengissä ilman Superliigaa.
Työryhmä: Joel Ollikkala ja Jenna Suutari
Lähteet:
https://www.nytimes.com/2021/04/18/sports/soccer/super-league-united-liverpool-juventus-madrid.html
https://www.washingtonpost.com/outlook/2021/04/23/super-league-americanization-soccer/
https://www.bbc.com/sport/football/56875792
Kommentoi