Joulukalentereiden luukuista on pian jo puolet avattu, värikkäät valot täyttävät katukuvan ja joulun odotus alkaa olla jo käsin kosketeltavissa. Kaupoissa soivat jouluhitit, ja aina välillä iloisten kappaleiden välissä voi kuulla suomalaisia klassikoita, jotka loistavat melankolisella tunnelmallaan.
Surulliset tarinat kumpuavat kirjoittajan elämästä
Monissa suomalaisissa joululauluissa toistuvina teemoina ovat kuolema ja ikävä. Tällaisia tunnettuja kappaleita ovat esimerkiksi Zachris Topeliuksen sanoittamat Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna.
Varpunen jouluaamuna kertoo pienestä tytöstä, jonka veli tulee varpusen muodossa tervehtimään häntä taivaasta. Sylvian joululaulu taas Sisiliassa talvehtivasta mustapääkertusta, joka sokaistuna ja häkkiin suljettuna laulaa ikävästään tietämättä, että laulullaan ajaa lajitovereitaan suoraan pyydystäjien ansaan.
Topelius kirjoitti Varpunen jouluaamuna -runon pian sen jälkeen, kun hänen Rafael-poikansa kuoli vain yksivuotiaana. Sylvian joululaulussa Topelius taas arvostelee mustapääkerttujen julmaa pyyntiä Italiassa. Vuonna 1870 Zachris Topelius perustikin Maj Föreningen -nimisen Suomen ensimmäisen eläinsuojeluyhdistyksen pikkulintujen suojelemiseksi.
Samat teemat toistuvat uusissakin joululauluissa
Uusissa suosituissa joululauluissa on kuultavissa samanlaista surumielisyyttä kuin vanhoissa klassikoissa. Esimerkiksi Suvi Teräsniskan kappaleessa Hei mummo lauletaan näin: ”Nyt yksinäisen mökin kaamos saartaa. Päivisin on pelkkää hämärää. Vain kesäaikaan auto pihaan kaartaa. Viikko vierii, mummo yksin jää.”
Teräsniskan rakastetussa kappaleessa kuuluva yksinäisyys, ja mollivoittoinen melodia saa ihmiset herkistymään. Tämä Vexi Salmensanoittama kappale on usein nostettu 2000-luvun suurimmaksi jouluhitiksi.
Kristinusko kuuluu joululauluissa
Joulu on kristillinen juhla, ja moni suomalainen joululaulu käsitteleekin kristinuskon teemoja. Seurakuntapastori Kirsi Chen uskoo joululaulujen surumielisyyden johtuvan siitä, että hetkien ainutkertaisuus korostuu erityisesti joulun aikaan.
”Minä ehkä puhuisin ihmismielen melankolian sijaan ihmisen kaipaavasta mielentilasta, mikä huomaa ajan kulumisen ja tietää hetkien tärkeyden ja kalleuden”, Chen pohtii.
Chen uskoo ihmisten hartaan tunnelman johtuvan kristinuskon perimmäisestä sanomasta. ”Syntymän ihme, rakkaus ja se, miten Jeesus antoi itsensä meidän puolestamme, ovat läsnä kristinuskon sanomassa. Nämä saavat ihmisen herkistymään”, hän toteaa. ”Joulu ei ole irrallaan pääsiäisestä, vaan nämä kaksi kuuluvat yhteen”, hän lisää viitaten Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousuun pääsiäisenä. Esimerkiksi Heinillä härkien -kappaleessa käydäänkin läpi koko Jeesuksen maallinen elinkaari aina seimestä ristille saakka.
Kappaleissa kaivataan lapsuuden jouluihin
Useissa joululauluissa kaivataan lapsuuden jouluihin. Esimerkiksi Vesa-Matti Loirin kappaleessa Tähti tähdistä kirkkain laulun kertoja toivoo, että voisi saavuttaa vielä samanlaisen uskon kuin lapsuudessa.
”Itselleni lapsuuden joulut olivat aikoja, jolloin perhe- ja sukupiiri oli sikäli täydellinen, että ne rakkaimmat ihmiset olivat kaikki vielä elossa ja läheisistä ja heidän kanssaan vietetystä ajasta muodostui taianomaiset muistot”, Chen summaa ajatuksiaan.
”Lapsihan katsoo usein maailmaa vähän eri tavalla kuin aikuinen. Joululauluissa soi kaiho siihen, että pääsisi takaisin kokemaan sitä samaa joulun tunnelmaa.”
Synkkyys ei välttämättä ole aina surullista
Suomessa on tehty joululauluja joka lähtöön. Rakastetuimpien joululaulujen listoilta löytyy paljon kappaleita, joiden synkeydellä ei ole mitään tekemistä joulun hartaan tunnelman kanssa. Ehkä jopa päinvastoin. Juice Leskisen jouluhitti Sika on sanomaltaan synkkä, mutta kappale on kuitenkin humoristinen. ”Sika, se kuulan kalloon saa. Sika, sen setä teurastaa. Sika, ja setä verta juo. Sika, se joulumielen tuo”, kappaleessa lauletaan.
Myös Leevi and the Leavings -yhtyeen joululaulut nousevat usein esiin joulukappaleiden synkkyydestä puhuttaessa. Näistä kuuluisin esimerkki on Jouluaattona kännissä -niminen kappale, jossa kertoja on pilata joulun juodessaan tänäkin vuonna liikaa. Kappaleessa myös pohditaan, onkohan kertoja enää uutenavuotena hengissä ja etsitään katosta riippuvaa köyden päätä.
Lähteet:
Kommentoi