Algoritmit seuraavat sinua – tämän päivän klikkaus on huomisen mainos

Älypuhelimen käyttäjä jakaa itsestään monenlaista tietoa jopa haluamattaan ja varsinkin tiedostamattaan. Tietojen perusteella palvelujen sisällöt räätälöidään juuri sinulle ja minulle. Jokaisen käyttäjän some näyttää erilaiselta riippuen siitä, mistä olemme kiinnostuneet. Algoritmien maailma hallitsee ja siitä maailmasta jokaisen pitäisi ymmärtää edes hiukan. Mikä sitten vaikuttaa siihen, mitä meille näytetään? 

“Kaikki mihin me reagoidaan vähänlaisestikin,” vastaa Jonna Muurinen, joka on oululaisen digimarkkinointitoimisto Kuulun toimitusjohtaja. Reagointia on Muurisen mukaan kaikki tykkäämiset, kommentoinnit, jakamiset ja klikkaukset. Jopa se, että hidastaa selaamista tietyn sisällön kohdalla, ei jää algoritmeilta huomaamatta. 

Muurinen kertoo, että älypuhelin ja sen sovellukset keräävät koko ajan tietoa siitä, missä paikoissa liikumme ja minkälaisilla sivustoilla vierailemme. Yksityisyysasetuksiin kannattaa tutustua, eikä kaikkea kannata hyväksyä varsinkaan, jos on huolissaan omasta digijalanjäljestään. 

“Kaikkea toimintaa käytetään hyväksi mainonnan personointiin”, painottaa Muurinen. 

Käyttäjän toiminta vaikuttaa 

Sosiaalisen median palveluiden käyttäjät eivät aina ymmärrä sitä, että antavat palveluille hyvin paljon tietoa itsestään. 

“Julkaisemalla oman lemmikin kuvan, kerrot, että olet vähintäänkin kiinnostunut eläimistä”, Muurinen valaisee. Jos lisäksi vierailet lemmikkikaupassa, sijaintisi välittyy taskussa olevan älypuhelimen kautta nopeasti ja mainostyökalut laskevat nämä toiminnot yhteen.  

Moni nuori on kohdannut myös mainoksia ja sisältöjä, joita ei lain mukaan saisi näyttää alaikäisille käyttäjille. Muurisen mukaan tämä on seurausta siitä, että moni nuori kirjautuu palveluihin ennen kuin täyttää virallisesti palveluiden vaatimat ikärajat ja joutuu valehtelemaan ikänsä. Valehtelun seurauksena palvelu luulee myöhemminkin käyttäjää vanhemmaksi. 

Tutkimus selvittää hyvinvointivaikutuksia 

Sosiaalisen median vaikutuksia ihmisen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin on tutkittu vasta vähän. Tutkimusten vähäinen määrä johtuu yksinkertaisesti siitä, että sosiaalisen median vaikutuspiirissä on kasvanut aikuiseksi vasta yksi sukupolvi. Tutkijatohtori Niko Männikkö kertoo, että tutkimustyötä haastaa myös se, että sosiaalinen media laajenee ja uusia palveluita syntyy koko ajan lisää. 

“Oulussa on meneillään pilottityyppinen tutkimus, jossa tutkitaan sosiaalisen median hyvinvointivaikutuksia nuoriin aikuisiin”, kertoo Niko Männikkö. Hän kertoo tutkivansa myös laajemmin sitä, mitä merkityksiä internetin ja sosiaalisten verkkopalveluiden käyttö tuo nuorille ja nuorille aikuisille. 

Oulun ja Turun yliopiston sekä Sosped-säätiön toteuttaman kyselytutkimuksen tarkoitus on kartoittaa yleisesti sitä, mitä merkityksiä ja vaikutuksia sosiaalisen median palveluilla on kohderyhmänä oleville 18–35-vuotiaille.  

“Selvitämme, miten paljon somea käytetään ja minkälaisia merkityksiä palvelut tuovat käyttäjille”, selittää Männikkö kyselyn lähtökohtia. Tutkijoiden tiedossa on, että sosiaalista mediaa käytetään paljon ja sillä on suuri merkitys käyttäjille. 

Some toimii työn tukena 

Yhä useampi nuori haaveilee  siitä, että pystyisi elättämään itsensä sosiaalisen median vaikuttajana.  

“Sama ilmiö on digipelaamisen puolella, eli oman digipelaamisen striimaus ja tavoitteellinen elektroninen pelaaminen on lisääntynyt”, lisää Männikkö.  

Omassa työssään Männikkö kertoo käyttävänsä sosiaalista mediaa tiedon hankkimisen ja inspiraation lähteenä. 

“Sosiaalinen media on tehokas kanava, jos pitää viestittää esimerkiksi suurelle verkostolle”, kertoo Männikkö. Hänen mielestään monessa työtehtävässä voi olla haastava toimia kokonaan ilman sosiaalisen median käyttöä. 

Jonna Muurisen mielestä algoritmien voimaa kannattaa hyödyntää nimenomaan työssä, sillä niistä voi olla valtava hyöty esimerkiksi aloittelevalle yrittäjälle. 

“Oikein käytettynä algoritmit ovat erittäin hyvä työkalu!”, sanoo Muurinen.  

Teksti: Saara Kolehmainen

Havainnollistava somepaasto

Yhä useampi viettää sosiaalisessa mediassa aikaa niin töissä kuin vapaa-ajalla. Jossain vaiheessa jatkuva ruudun tuijottaminen voi kuitenkin ruveta ahdistamaan. Tutkijatohtori Niko Männikön mukaan somepaasto havainnollistaakin hyvin sen, mihin oma aika todellisuudessa kuluu ja millainen merkitys somepalveluilla on itselleen. 

Heinäkuu 2020 kuluikin minulla somepaastossa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että suljin kokonaan Facebookin ja Instagramin, mutta vähensin myös muuta ruutuaikaa. Mutta miksi? Halusin haastaa itseäni ja kyseenalaistaa omia tapojani. Ennen kaikkea minut kuitenkin ajoi somepaastoon se, että koin olevani muiden elämistä paremmin kartalla kuin omastani. Suoraan sanottuna some ja sen tuoma informaatioähky ahdistivat. 

Aiemmin somepaastoni olivat kestäneet kolmesta viiteen päivää. Miltä sitten tuntui viettää reilu kuukausi ilman somea? Mielettömän hyvältä. En kokenut lainkaan kiirettä palata takaisin somen pariin. Aika tuntui hyvällä tavalla pidemmältä ja olin hetkessä enemmän läsnä. Oloni oli vapautuneempi, huolettomampi ja tietoisempi kuin pitkään aikaan. Lisäksi mielestäni vapautui tilaa ajatuksille, jotka olivat jo pitkään kaivanneet huomioimista. 

Kun sitten hyppäsin takaisin somen pariin, siivosin ensimmäiseksi seuraamiani käyttäjätilejä. Lisäksi otin arjessani käyttöön offline-viikonloput, eli pyrin sammuttamaan somet aina viikonloppujen ajaksi. 

Silloin tällöin etäisyyden ottaminen, vaikkapa sitten sosiaaliseen mediaan, on kannattavaa ja auttaa katsomaan ympärilleen uudesta perspektiivistä, ehkä jopa ymmärtämään itsestään ja maailmasta asioita aivan toisella tapaa. 

Teksti: Roosa Sarajärvi