Opiskelijan arkeen iloa lemmikeistä

Siperianhusky Otus. Kuva: Saana Tuisku

Lemmikit tuovat arkeen sekä iloa että tekemistä. Moni opiskelija saattaa pohtia, että riittäisikö aika ja raha lemmikin hankkimiseen vai pysyykö ajatus omasta lemmikistä vain haaveena työelämään asti.

Muutto mahdollisti pitkäaikaisen haaveen

Eelia Laitinen muutti syksyllä Ouluun liiketalouden opintojen vuoksi. Omilleen muuttaminen merkitsi hänelle sitä, että hänellä oli viimein mahdollisuus hankkia kissa omaan kotiin ja opettaa se asumaan kaupunkiasunnossa.

”Olin harkinnut omaa kissaa jo useamman vuoden. Muutto mahdollisti sen, että pystyin ottamaan kissanpennun”, Laitinen kertoo.

Laivakissa Aram on vasta puolivuotias. Laitinen kertoo, että elämä Aramin kanssa on ollut helppoa. Kissan hän valitsi lemmikikseen siksi, että se on mukava seuralainen. Hän lisää, että kissat eivät myöskään tuo yhtä paljon vastuuta kuin koirat, joita täytyisi myös ulkoiluttaa paljon.

”Leikimme Aramin kanssa paljon, sillä se on vielä pieni ja aika vilkas.”

Aram-kissa Eelia Laitisen sylissä. Kuva: Saana Tuisku

Aina on aikaa kissalle

Laitinen kokee, että opinnot eivät ole häirinneet hänen ja pennun elämää. Kuukausittain syntyy erilaisia kuluja kissaan liittyen, mutta Laitinen on saanut kuukausittaiset tulonsa riittämään sekä omaan elämiseensä että kissanpennun elättämiseen.

”Kuluja syntyy muun muassa kissanruoasta ja kissanhiekasta. Myös hoito- ja kuljetusvälineisiin on mennyt jonkin verran rahaa. Aramin ikään nähden rahaa kuluu myös uusiin leluihin.”

Lemmikin hoitaminen ei ole Laitisella kiinni myöskään ajasta, sillä vapaa-ajasta on helppo viettää osa kissan kanssa. Oma kissa on hänelle tärkeä ystävä ja yksinäisten iltojen kaveri.

Koirakolmikko sängyn valtaajana

Jasmin Kareinen opiskelee ensimmäistä vuotta journalismia. Hänen laumaansa kuuluu kolme koiraa: siperianhusky Otus ja alaskanhuskyt Rexy ja Rolex. Otus ja Rexy ovat täysikasvuisia ja toimivat Kareisen avopuolison valjakkokoirina. Rolex on vasta neljän kuukauden ikäinen pentu, mutta isompana senkin on tarkoitus vetää valjakossa.

Kareinen muutti Lappiin muutama vuosi sitten, jolloin avopuolison kautta hänen elämäänsä tuli Otus.

”Aluksi meidän oli tarkoituksena ottaa Otukselle kaveriksi perheeni australianterrieri, mutta se ei onnistunut, sillä emme voineet erottaa terrieriä sen omasta laumasta. Päädyimme ottamaan Rexyn suuremmasta laumasta Otukselle kaveriksi.”

Siitä lauma lähti muodostumaan, ja pitkän harkinnan jälkeen siihen liittyi myös Rolex-pentu avopuolison kaverin kautta.

”Elämä meillä on ihan normaalia. Olen tottunut jo lapsuudenkodissani koiriin. Pennun kanssa meinaa vielä välillä olla vaikeaa esimerkiksi lenkeillä, mutta muutenhan tämä on aivan ihanaa, kun sänky on aina täynnä koiria”, Kareinen naurahtaa.

Jasmin Kareinen ja Rolex-pentu. Kuva: Saana Tuisku

Koirien ehdoilla eteenpäin

Kolmen koiran kanssa eläminen on Kareiselle helppoa sekä ajan että rahan suhteen.

”Avopuoliso harrastaa koirillamme valjakkourheilua. Minä lähinnä lenkkeilen ja leikin niiden kanssa. Tietenkin myös halin niitä paljon.”

Kareisen mielestä koirien parissa olemisessa on parasta se, kun saa huomata niiden kehittyvän.

”Hienoa huomata, kun pentu alkaa oppia erilaisia temppuja, tottelee sääntöjä ja muutenkin kehittyy koirana.”

Koirat helpottavat myös liikunnan lisäämistä. Kareinen kokee lähtevänsä helpommin lenkkeilemään, vaikka vesisateessakin, sillä koirien on pakko päästä ulos.

Koirien hoitaminen ei ole Kareiselle rahasta kiinni. Säästöjä on aina sen verran, että jos koirille tulee äkillisiä lääkärikäyntejä, kulut on aina mahdollista maksaa.

”Olen sellainen ihminen, että vaikka olisikin jossain välissä vain vähän rahaa, niin lemmikit syövät ennen minua. Olemme aina menneet lemmikin ehdoilla”, Kareinen kertoo.

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*