Totta vai tarua? Kenestäkään ei tule surmaajaa ellei hän jotenkin oireile

Kaksi päivää Kuopion koulusurmien jälkeen, tutkinnanjohtaja Olli Töyräs keskusrikospoliisista kertoi, että epäilty oppilas ei ollut antanut ennalta merkkiä tulevasta teostaan. Sisä-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Osmo Ovaska kommentoi tilannetta: ”Kenestäkään ei tule surmaajaa, ellei hän jotenkin oireile.” Aiheesta uutisoi IS lokakuussa 2019.

Taustatekijöillä suuri merkitys

Saksalaiset tutkijat Friederike Sommer, Vincenz Leuschner ja Herbert Scheithauer ovat tehneet tutkimuksen kouluampumisista. Tutkijat ovat käyneet läpi 126 kouluampumista, 128 tekijää ja 13 eri maata. 88 prosenttia tapauksissa tekijä oli kokenut jonkin sosiaalisen konfliktin kouluympäristössä, joko opettajien tai oppilaiden puolelta. Tutkimuksen mukaan koulu on valikoitunut surmapaikaksi etenkin nuorilla, sillä siellä vastoinkäymiset on koettu.

Hannu Lauerma listaa kirjassaan Pahuuden anatomia (2009) Suomessa tapahtuneita koulusurmia. Jokaisessa tapauksessa tekijä oli kokenut kaltoinkohtelua kouluympäristössä. Aiemmissa Suomen koulusurmien tapauksissa tekijä oli myös eristäytynyt omiin oloihinsa.

Jaana Haapasalon kirjassa Kriminaalipsykologia (2017) kerrotaan, että surmaretkelle tyypillistä on voimakas tunnetila, joka johtaa pitkäkestoiseen kontrolloimattomaan toimintaan. Tapausten taustatekijät ovat kuitenkin aina yksilöllisiä, joten luokittelu on hankalaa.

Kuopion koulusurma ei poikkeus

Osmo Ovaskan väite ”Kenestäkään ei tule surmaajaa, ellei hän jotenkin oireile” on siis totta. IL uutisoi myöhemmin lokakuussa, että Kuopion koulusurmaajaa epäillään suunnitelleen suuremmankin väkijoukon tappamista. Epäilty on suunnitellut tekonsa etukäteen, sillä hän oli varautunut surmiin usean aseen kera. Myöhemmissä koulusurman tutkimuksissa on myös todettu, että henkilö oli syrjäytynyt ja koulukiusattu.

Totta vai tarua: Totta

Kenestäkään ei tule surmaajaa, ellei hän jotenkin oireile. Koulusurmien taustalla on ollut poikkeuksetta kiusatuksi tulemista ja suunnitelmallisuus tekoa kohden.

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*