Tekoäly muuttuvassa nyky-yhteiskunnassa 

Tekoälyä voidaan hyödyntää nykyään erittäin monipuolisesti. Kuva: Pixabay

Tekoälyä voi käyttää tiedonhakuun monenlaisista aiheista. Se voi auttaa vastaamaan erilaisiin kysymyksiin, kuten ”Mikä on maapallon ympärysmitta?” tai ”Miten teen itse pizzan?” Kuitenkin tekoälyä käyttäessä on hyvä ymmärtää, ettei se ole luotettava lähde ja oman harkinnan käyttäminen vastauksia analysoidessa on tärkeää.  

Tekoäly kertoo, ettei se kykene luoviin töihin kuten runoiluun tai vastaamaan kysymyksiin elämän tarkoituksesta tai ihmisen olemassaolosta. Kuitenkin tekoälyllä luodut taideteokset ovat voittaneet palkintoja, ja tekoälyn luoma musiikki on kerännyt suosiota sosiaalisessa mediassa jopa siinä määrin, että levy-yhtiöt ovat vaatineet tekoälyllä luotujen kappaleiden poistoa verkosta. 

Myös monimutkaisiin kysymyksiin voi saada vastauksia ja apua. Tekoäly kykenee kirjoittamaan jopa esseevastauksia. Viime aikoina mediassa onkin keskustelu paljon opiskelijoiden yleistyvästä tavasta tehdä koulutyöt tekoälyllä. 

Tekoälyä ei aiota kieltää peruskouluista, kertoo Opetushallitus MTV:n uutisessa. Asia on esillä myös korkeakouluissa. Esimerkiksi Tampereen yliopisto ja Jyväskylän kauppakorkeakoulu sallivat tekoälyn käytön. Suurimpana ongelmana tekoälyn käytölle MTV:n uutisessa nähdään se, ettei opiskelija ajattele itse.  

Opiskelijat pulassa – tekoäly pelastaa 

Tekoälyä voi käyttää joko avuksi omissa opinnoissaan tai pistää sen tekemään kaiken. Matemaattisten pulmien ratkaiseminen on logiikkakeskeistä, joten niihin vastauksia on helppo saada. Ongelmia saattaa ilmetä pidemmissä kirjoitustehtävissä. Onko tekoälyn luoma esseevastaus tarpeeksi syväluotaava ja järkevä? Haastattelimme kahta opiskelijaa, jotka haluavat pysyä nimettömänä. 

Aalto-yliopiston opiskelija kertoo käyttävänsä tekoälyä lähes päivittäin. Tekoäly kykenee ratkaisemaan jopa monimutkaisia matemaattisia kysymyksiä opiskelijan puolesta. Välillä se ei kuitenkaan osaa laskea yksinkertaisiakaan laskuja oikein, vaikka antaisi oikean kaavan, joten ne kannattaa itse tarkistaa.  

 “Se myös pystyy perustelemaan väärän asian oikeaksi, joten tässäkin asiassa muokkaus on tarpeen. Koodaustehtävien koodia myös kannattaa muokata, ettei koodi näyttäisi tekoälyn tekemältä”, Aalto-yliopiston opiskelija kertoo.  

Chat GPT:tä yliopisto-opiskelija päätyi käyttämään lisääntyneen työmäärän vuoksi. Tehtävät tuntuvat hankalalta ja monimutkaisilta tehdä yksin. Tekoälyn avulla aikaa jää muullekin tekemiselle kuin koululle. Opiskelija ennustaakin tekoälyn käyttämisen yleistyvän ja opettajien kehittävän tehtäviä tämän myötä vaikeimmiksi ja soveltavammiksi. 

Lukion abiturientti selvisi puolestaan viimeisistä kirjoitustehtävistään Chat GPT:n avulla. Tekoäly kykeni kirjoittamaan opettajille riittävät esseevastaukset jopa psykologian kursseille. Tekoälyn pariin hän päätyi poikaystävänsä kautta, joka käytti Chat GPT:tä omiin huveihinsa. Tästä haastateltava sai idean käyttää sitä avuksi viimeisistä tehtävistä selviämiseen. Vaikka tekoälyn käyttämisestä kiinni jääminen pelottaa, sen tuomat hyödyt voittavat pelon. 

Ongelmia on tuottanut tekoälyn itseään toistava ulosanti.  

“Saamistani tuloksista joudun usein muokkaamaan lauseen rakennetta, sillä ne kuulostavat joskus hyvin robottimaiselta. Olen myös joutunut poistamaan paljon tekstiä, sillä tekoäly toistaa tosi paljon samaa asiaa. Sitä ei edes välttämättä itse heti huomaa, että jokin asia on mainittu useamman kerran, kun se on niin eri tavalla muotoiltu.” 

Joitain asioita joutuu siis itse tarkistamaan, eikä tekoälyn tuottamaan tekstiin voi luottaa täysin sokeasti. 

Tekoälyä on ympärillämme yhä enemmän

Tekoälyn käyttäminen kodeissa kasvattaa suosiotaan. Sillä voidaan hallita esimerkiksi ilmastoinnin toimintaa tai valaistuksen voimakkuutta ja värimaailmaa. Näiden ominaisuuksien ansiosta voidaan säästää myös rahaa, koska tekoäly pyrkii toimimaan mahdollisimman energiatehokkaasti. Yleistymässä ovat myös erilaiset turvajärjestelmät, jotka toimivat tekoälyn avulla. Hälytysjärjestelmät voivat lähettää suoraan tiedon hätäkeskukseen esimerkiksi havaitusta tulipalosta tai asuntomurrosta. 

Tekoälyä käytetään nykyään autonomisten autojen ohjauksessa, mikä voi helpottaa ja nopeuttaa liikkumista sekä parantaa liikenneturvallisuutta. Automaattisen ohjauksen käyttö ei kuitenkaan ole täysin aukotonta ja turvallista ilman jatkuvaa valvontaa. Sähköautoja valmistava yhtiö Tesla lienee tunnetuin esimerkki uuden sukupolven sähköautosta, joka käyttää laajasti hyödykseen tekoälyä. Ennen Teslan autot olivat vain rikkaimman väestön kulkuväline, mutta nykypäivänä niitä näkyy katukuvassa yhä enemmän.  

Kaikista arkisin tekoälyn käyttötapa on älypuhelimen käyttäminen. Älypuhelimet hyödyntävät tekoälyä esimerkiksi puheentunnistuksessa, kuvantunnistuksessa ja liikuntasovelluksissa. Liikuntasovelluksilla voidaan seurata puhelimen käyttäjän terveydentilaa ja liikuntatottumuksia. Tekoäly myös kannustaa parempiin suorituksiin sekä rohkaisee liikkumaan ja nukkumaan tarpeeksi.  

Oman aktiivisuuden seuraaminen on tekoälyn myötä helppoa. Kuva: Joona Eerola

Erilaiset puhelinavustajat kuten iPhonen Siri ja Androidin Google Assistant toimivat myös tekoälyllä. Puhelimelta on mahdollista kysyä lähes mitä vain arkisista reittivalinnoista parhaisiin ravintolasuosituksiin. Ääniohjaus on tärkeä apu esimerkiksi vammaisen arjessa henkilökohtaisena avustajana. Se tuo mahdollisuuden itsenäisempään toimintaan. 

Lähteet:

Tekoäly näkyy opiskelijoiden vastauksissa, eikä sitä aiota kieltää peruskoulussakaan – ”Oppilaat tuovat sen kouluun joka tapauksessa”

Työryhmä: Samppa Kalliorinne ja Victoria Peltoniemi

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*