Suomalaisten keskimääräinen lukutaito on heikentynyt ja luetut tekstit ovat aiempaa lyhyempiä. Kyky keskittyä pitkiin ja syvällisiin teksteihin tuottaa monille aiempaa enemmän haasteita. Muutos on nähtävissä esimerkiksi PISA-tutkimusten lukutaitoa mittaavissa tuloksissa ja Tilastokeskuksen lukutaitoon liittyvissä tilastoissa.
Tekoäly luo haasteita ja mahdollisuuksia
Tekoälyn roolista lukemistaidon muutoksessa on keskusteltu paljon. Ihmiset käyttävät tekoälyä esimerkiksi tiivistämään pitkiä tekstejä, muuttamaan tekstejä eri tekstimuotoihin tai lukemaan tekstejä heidän puolestaan.
Oulun yliopiston kasvatuspsykologian professori Hanni Muukkonen korostaa toimijuuden roolia tekoälyn käytössä.
“Tekoälyltä saadaan paljon tukea monimutkaisten asioiden ymmärtämiseen. Keskeistä kuitenkin on, säilytetäänkö toimijuus itsellä vai luovutetaanko se tekoälylle.”
Muukkonen kertoo myös tekoälyn positiivisista puolista lukemisessa ja luetun ymmärtämisessä. Tekoäly voi esimerkiksi laajentaa omaa ymmärrystä jostakin aiheesta, tehdä selkokielisen version tekstistä tai selventää käsitteitä.
Muukkonen toivoo, että opettelisimme uudelleen syvempien ja pidempien tekstien lukemista.
“Voitaisiin havahtua siihen, että kirjat ovat intellektuaalinen ja emotionaalinen media. Lyhyiden tekstien lisäksi meidän pitäisi harjoitella lukemaan pidempiä ja syvällisiä tekstejä uudelleen, jos se taito on ehtinyt unohtua.”
Keskittymiskyky on laskenut pitkällä aikavälillä
Muutokset ovat näkyvimpiä lasten ja nuorten parissa, mutta keskittymiskyvyn heikkeneminen vaikuttaa lähes kaikkien ihmisten lukutaitoon ja -tottumuksiin. Yhdysvaltalainen psykologi Gloria Mark on tutkinut ihmisten keskittymiskykyä digilaitteiden käytössä jo vuodesta 2004. Vuonna 2004 tutkimuksen mukaan ihmiset jaksoivat keskittyä yhteen ruutuun kahden ja puolen minuutin ajan, kun taas vuonna 2023 saman tutkimuksen tulosten mukaan ihmiset jaksoivat keskittyä yhteen ruutuun 47 sekunnin ajan. Keskittymiskyvyn heikkeneminen vaikuttaa kykyymme lukea pidempiä tekstejä.
Vinkka News uutisoi nuorten lukutaidon heikkenemisestä noin vuosi sitten. Uutisessa haastateltu äidinkielenopettaja Aino Matinlompolo ilmaisi huolensa nuorten lukutaidon heikkenemisestä. Hän on teettänyt nuorille novellianalyysin samasta novellista jo lähes kymmenen vuoden ajan ja huomannut, kuinka opiskelijoiden kyky keskittyä pitkien tekstien lukemiseen ja ymmärtämiseen on heikentynyt. Kirjojen hinnan lisäksi Matinlompolo arvelee ilmiön taustalla olevan sosiaalisen median ja lisääntyneen ruutuajan, jotka kilpailevat nuorten ajasta kirjojen kanssa.
Suomalaisten lukutaidon taso on edelleen hyvä
Vaikka suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt, se on yhä hyvällä tasolla kansainvälisissä vertailuissa. Vuoden 2022 PISA-tuloksissa osaaminen lukutaidossa putosi lähes kaikissa OECD-maissa. Koronapandemia ajoittui viimeisimmän tutkimuksen ajanjaksolle, ja se on todennäköisesti vaikuttanut havaittuun laajaan pudotukseen PISA-tuloksissa.
Vuonna 2022 julkaistussa lasten lukemista käsittelevässä artikkelissa Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi ei myöskään halua antaa lohdutonta kuvaa suomalaisten nuorten lukutaidosta.
“Kun pelätään lukemisen kuolemaa, pelätään itse asiassa totuttujen, perinteisten lukemisen tapojen kuolemaa. Identiteettejä kuitenkin rakennetaan kertomuksia kertomalla, ja kertomuksia varmasti kerrotaan, vaikka kertomisen tapa vuosikymmenien saatossa vaihtelisikin.”
Lähteet:
OECD: Reading performance (PISA)
Tilastokeskus: Lapset lukevat aiempaa vähemmän kirjoja – netissä ja somessa lukutaito määrittyy uudelleen
University of California: Can’t pay attention? You’re not alone Vinkka News: Nuorten lukutaidon heikkenemisellä on vakavat seuraukset tulevaisuudessa
Kommentoi