Painettujen kirjojen suosio on laskenut viime vuosien aikana. Kirjakauppaliiton ja Suomen kustannusyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan äänikirjojen suosio on kasvanut viime vuosina reilusti ja e-kirjojen kirjastoja eli lukuaikapalveluita käyttävien määrä on peräti kolminkertaistunut kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Tutkimuksessa esitettävien tilastojen mukaan etenkin nuoret aikuiset suosivat lukuaikapalveluita.
Myös oppilaitokset ja työpaikat tarjoavat tiedonlähteet, teokset ja materiaalit yhä useammin internetin välityksellä. Vapaa-ajalla ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia lukemaan kirjansa ruudulta tai kuuntelemaan sen äänikirjana tehdessään samalla muita asioita.
Sähköiset kirjat vähentävät nuorten kirjastokäyntejä
Oulun Tuiran kirjaston kirjastovirkailija Jukka Peltonen kertoo, että sähköisten kirjojen kasvava suosio näkyy kirjastoissa etenkin saapuvissa kirjavalikoimissa.
”Kustantajien puolelta e-kirjat ovat alkaneet ohittaa painettujen kirjojen määrän. E-kirjojen lainaaminen myös kasvaa vuosi vuodelta merkittävästi. Voi toki olla, että lainaajiakin olisi enemmän, jos sähköinen aineistovalikoimamme olisi suurempi”, Peltonen kertoo.
Etenkin nuorten innostus digimaailmaan ja vaihtoehtoisiin lukutapoihin näkyy kirjastoissa. Peltosen havaintojen mukaan nuoret ja nuoret aikuiset ovat siirtyneet e-kirjojen pariin. Heitä ei usein kirjastolla nähdä.
”Meillä asiakkaiden ikähaitari on aika laaja, mutta ikäihmiset lainaavat eniten aineistoa. Kuvakirjat tekevät myös kauppansa lapsiperheille. Muihin ikäryhmiin verrattuna nuoria käy vähemmän. Se on viime vuosina muuttunut yhä merkittävämmin internetin ja muun median seurauksena.”
Peltonen kuitenkin mainitsee, että painettuja kirjoja on lainattu kuluneen vuoden aikana enemmän kuin edellisvuonna. Hän kertoo tämän näkyvän sekä kirjastoissa että kirjakauppojen myynneissä. Syyksi hän arvelee edellisen vuoden koronasulkuja.
”Viime vuonna oli ehdottomasti vähemmän lainauksia, sillä olimme rajoitetusti auki. Tänä vuonna asialla on ollut positiivisempi vaikutus, kun ihmisillä on ollut vapaa-aikaa. Se näkyy sitten lukemisen lisääntymisenä.”
Peltosen mukaan kirjojen digitalisoituminen tulee näkymään tulevaisuudessa vahvasti. Hän uskoo, että jonakin päivänä e-kirjat tulevat ohittamaan painetut kirjat ihmisten suosiossa.
”En kuitenkaan usko, että painetut kirjat tulisivat koskaan täysin häviämään. On aina olemassa ihmisiä, jotka haluavat mieluummin fyysisen kirjan.”
Peltonen suosii itse perinteisiä painettuja kirjoja sähköisten sijaan.
”Olen kyllä muutaman kirjan kuunnellut äänikirjana, sellainen on helppo laittaa pyörimään taustalle esimerkiksi ruoanlaiton lomassa. Mutta e-kirjoista en itse pidä, silmienkin kannalta on parempi lukea tavallista kirjaa”, Peltonen tuumaa.
Sähköisissä palveluissa on paljon hyvääkin
Myös lukemista harrastava oululainen Riku Niemelä, 26, on perinteisten kirjojen kannalla. Hän on lukenut viime vuoden aikana noin 50 kirjaa, mutta äänikirjoja hän ei kuuntele ja painetut kirjat vievät e-kirjoista voiton.
”Painettuun kirjaan pystyy keskittymään paremmin. Silloin ei myöskään tule viestejä näytölle lukemista häiritsemään. Iltaisin on myös helpompi lukea, kun ruutu ei loista silmiin. Ja onhan siinä se oma fiiliksensä, kun kääntää sivua.”
Niemeläkään ei usko perinteisten fyysisten kirjojen katoamiseen tulevaisuudessa.
”Todennäköisesti painetut kirjat vähenevät painotuksen ollessa koko ajan digitaaliseen suuntaan, mutta kysyntää niille on varmasti vastakin.”
Sekä Niemelä ja Peltonen ovat yhtä mieltä siitä, että digitalisoitumisessa on hyvätkin puolensa. Vaihtoehdot luovat monipuolisuutta, mikä on aina hyväksi. Peltonen ottaa esiin erityisesti saavutettavuuden. Esimerkiksi näkö- ja liikuntarajoitteiset pääsevät paremmin lukumateriaaleihin käsiksi sähköisten palvelujen avulla.
”Kirjojen digitalisoituminen on kirjastojen kannalta hyvin demokratisoivaa. Se parantaa saavutettavuutta. Myös matkustaminen vähenee, kun ei tarvitse lähteä etsimään kirjoja kauempaa. Se on tietysti luonnonkin kannalta hyvä asia”, Peltonen huomauttaa.
Kommentoi