Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistuvat ensi keväästä alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan uudistuksen tavoitteena on vähentää turhia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta. Uudistus on myös osa hallituksen kärkihanketta, jolla pyritään nopeuttamaan työelämään siirtymistä.
Pääsykokeet eivät ole kokonaan poistumassa, mutta niihin valmistautumista kevennetään huomattavasti jo ensi keväänä. Jatkossa pääsykokeet eivät edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista, ja esimerkiksi valmennuskursseista pitäisi tulla tarpeettomia kokeiden perustuessa aiemmin opittuihin asioihin.
Lisäksi vuoteen 2020 mennessä korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintojaan siten, että kulttuuri- ja taidealoja lukuun ottamatta selvästi suurempi osa opiskelijoista valitaan suoraan todistusvalinnalla. Koulut saavat itse päättää, valitsevatko ne jatkossa opiskelijoita ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon todistuksen perusteella vai vain ylioppilastutkinnon perusteella.
Oulun yliopistolla noudatetaan ministeriön linjauksia
Oulun yliopiston opiskelijarekrytoinneista vastaavan palvelupäällikön Kimmo Kuortin mukaan pääsykoeuudistus tullaan toteuttamaan pitkälti valtakunnan tasolla sovittujen linjausten puitteissa.
”Tavoiteaikataulu on 2020, johon mennessä suoravalintapuolta lisätään. Esimerkiksi pääsykoekirjat poistuvat jo ensi keväänä. Materiaali jaetaan vasta kokeissa ja niissä painottuu lukion oppimäärä”, Kuortti toteaa.
Uudistusta on kritisoitu siitä, että se suosii liikaa kirjoituksissa menestyneitä. Kuortti myöntääkin, että uudistuksen myötä osan pääsy korkeakouluihin varmasti helpottuu ja osalla se taas vaikeutuu.
”Toki se riippuu myös siitä, kuinka suuri osa päätetään ottaa pelkillä papereilla sisään. Kiintiöitä ei ole vielä päätetty”, Kuortti tarkentaa.
Hän pitää myös tärkeänä, että pääsykokeista ei luovuta kokonaan.
”Ei saa syntyä tilannetta, jossa rajalliset valintatavat jättävät potentiaalisia hakijoita ulkopuolelle. Se olisi haaskausta”, Kuortti arvelee.
Tällä viitataan myös ammattikoulusta valmistuneisiin, joita Kuortin mukaan tuskin jatkossakaan valitaan suoraan todistuksilla.
”Vaikea nähdä, että todistusvalinta olisi mahdollista, kyllä se vaati heiltä muunlaista valmistautumista. Viime vuonna meille pääsi kolmisenkymmentä ammattikoulun käynyttä opiskelijaa. Esimerkiksi lääketieteellisen pääsykokeissa yksi heistä sai toiseksi parhaat pisteet. Hän oli siis valmistautunut erittäin hyvin”, Kuortti huomauttaa.
Arvosanojen merkitys tullee kasvamaan
Opiskelijavalintojen uudistaminen on herättänyt huolta myös ammattikoululaisten asemasta, ammatillisen perustutkinnon todistusta kun on vaikea verrata tasavertaisesti ylioppilastutkintotodistukseen. Kainuun ammattiopistossa, Kuusamossa kolmatta vuotta merkonomiksi opiskeleva Arttu Lämsä ei kuitenkaan ole uudistuksesta erityisen kauhuissaan.
”Voihan se syrjiäkin. Uskon kuitenkin, että tekemällä työnsä hyvin saa kyllä haluamansa”, Lämsä toteaa.
Todistusten keskinäisen vertailun helpottamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on ehdottanut ammattikoulujen arvosteluasteikon muuttamista viisiportaiseksi nykyisen kolmiportaisen sijaan. Tämä saa kannatusta myös Lämsältä.
”Saisi paljon isomman arvon ne arvosanat ja todistuksella hakeminen lisäisi ylipäätään arvosanojen merkitystä. Nyt monelle riittää, että saa sen ykkösen”, Lämsä arvelee.
Kuusamolainen abiturientti Jaakko Käkilehto uskoo ainakin kirjoitusten merkityksen kasvavan uudistuksen myötä. Tähän asti monille ammattikorkeakoulujen aloille on päässyt jopa pelkän pääsykokeen perusteella tai aiempi koulumenestys on painottunut selvästi pääsykoetta vähemmän.
”Varmaan sinällään ihan hyväkin asia, että kirjoituksilla on joku arvo, eikä niihin mennä vain asenteella kunhan menee läpi”, Käkilehto pohtii.
Käkilehto osallistuu kirjoituksiin vasta ensi keväänä, joten uudistus on hänelle erityisen ajankohtainen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote:
http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakoulujen-opiskelijavalinnat-uudistetaan
Kommentoi