Yhä useampi suomalainen lähtee korkeakouluopintojen perässä ulkomaille. Ulkomailla opiskelun katsotaan hyödyttävän tulevassa työelämässä.
Tuusulasta kotoisin oleva Aija Koskela, 21, opiskelee toista vuotta kriisinhallintaa Manchesterin yliopistossa. Koskela kertoo pyöritelleensä ajatusta ulkomailla opiskelusta jo pidempään, mutta välivuosi au pairina Skotlannissa auttoi lopulta tarttumaan ideaan.
Englantiin hän haki opiskelemaan, koska koki englannin kielellä opiskelun hyödyttävän häntä tulevaisuudessa. Myös välivuosi Skotlannissa vaikutti maan valintaan, sillä kulttuuri oli hänelle jo jokseenkin ennestään tuttua.
”Hain Manchesterin yliopistoon, koska yliopistolla on hyvä maine sekä Britanniassa että ympäri maailmaa. Opiskelutarjonta on myös huomattavasti kattavampi ja kurssit tarkempia ja yksityiskohtaisempia”, Koskela toteaa.
Ulkomailla opiskeleva suomalainen on oikeutettu opintotukeen
Kelan tuoreimpien opintotukitilastojen mukaan lukuvuonna 2015–2016, ulkomailla opiskeli 8000 suomalaista, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin 10 vuotta sitten.
Lukukausimaksut vaihtelevat ulkomaisissa korkeakouluissa tutkinnosta, korkeakoulusta ja maasta riippuen. Ulkomailla opiskeleva suomalainen on oikeutettu opintotukeen, opintolainaan ja asumistukeen.
Koskela kertoo maksavansa opiskeluistaan lukukausimaksua 9 250 puntaa eli noin 10 300 euroa. Hän sanoo rahoittavansa opintonsa Britannian hallituksen Tuition Fee -lainalla. ”Kelalta saan opintotukea 252,76 euroa kuukaudessa ja asumislisää 210 euroa”, Koskela toteaa. ”Jos opiskelee ulkomailla asumiskulut eivät vaikuta asumislisään, vaan summa voi olla jopa alempi”, hän lisää.
Kansainvälinen ympäristö luo uusia näkökulmia
Kansainvälisyys ja sen hyödyllisyys tulevassa työelämässä oli suurin syy siihen, miksi myös Henni Rautajoki, 20, hakeutui opiskelemaan ulkomaille. Rovaniemeltä lähtöisin oleva Rautajoki opiskelee sosiologiaa ensimmäistä vuotta Tilburgin yliopistossa Hollannissa.
Hän opiskelee koulun kansainvälisellä linjalla ja kertoo koulunsa opiskelijoista noin 60 prosentin olevan kotoisin muualta kuin Hollannista. ”Sosiologiaa on hyvä opiskella kansainvälisessä ympäristössä niin saa asioihin uusia perspektiivejä, mikä tulee olemaan hyödyllinen asia myös tulevassa työelämässä”, hän toteaa.
Au pair -vuosi antoi rohkeutta
Opetushallituksen teettämän tutkimuksen mukaan monella ulkomailla opiskelevalla suomalaisella on aiempaa kokemusta ulkomailla asumisesta. Rautajoki kertoo Koskelan tavoin au pair -vuoden lopulta olleen ratkaiseva tekijä hakupäätöksen suhteen.
Tilburgin yliopistossa englanniksi opiskeleva Rautajoki oli vuosi sitten au pairina Lontoossa. ”Ollessani au pairina, kiinnostus kansainvälistä ympäristöä ja englannin kielistä opiskelua kohtaan kasvoi ja koen, että sain siellä lisää rohkeutta ulkomailla asumisen ja kielitaitoni suhteen”, hän toteaa.
Pääsykokeet harvinaisia
Rautajoki toteaa hakuprosessin eronneen selkeästi Suomen mallista. Hän kertoo hakeneensa kahdesti aiemmin opiskelemaan suomalaisiin yliopistoihin. Suurimmaksi eroksi Hollantiin hakiessa hän nostaa pääsykokeiden puuttumisen. ”Täällä ensimmäinen vuosi on tavallaan pääsykoe siinä mielessä, että on mahdollista pudota pois, jos ei täytä yliopiston kriteereitä”, Rautajoki sanoo.
Maailmalle.net sivustolla kerrotaan ulkomaisiin opiskelupaikkoihin usein haettavan todistusarvosanojen perusteella. Vaikka pääsykokeet ovat ulkomaiden yliopistoissa harvinaisempia, motivaatiokirjeet, kielikokeet ja suositukset sen sijaan yleisiä. Suosituksia voi saada entisestä opiskelupaikasta tai esimerkiksi työpaikalta.
Vain neljännes opiskelijoista palaa takaisin Suomeen
Tällä hetkellä Aija Koskela opiskelee kolmevuotista kandidaatin tutkintoa. ”Maisteriopintoihin pitää hakea erikseen, mutta en ole vielä päättänyt, haluanko tehdä sen Manchesterissa tai ylipäätään Britanniassa vai kenties esimerkiksi muualla Euroopassa”, hän kertoo suunnitelmistaan.
Opetushallituksen vuonna 2016 käynnistyneen hankkeen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan vain neljännes ulkomailla opiskelevista suomalaisista uskoo palaavansa opiskelujen jälkeen takaisin Suomeen. Suomeen paluu ei tällä hetkellä kuulu myöskään Aija Koskelan suunnitelmiin. ”Maisterin tutkinnon jälkeen aion pyrkiä kansainvälisiin tehtäviin, minua kiinnostaisi työ esimerkiksi YK:ssa”, hän toteaa.
Tulevaisuus mietityttää
Koronasyksynä opiskelunsa aloittanutta Rautajokea harmittaa, että hän ei ole vielä päässyt kokemaan kunnolla yliopistoelämän kaikkia puolia. Hän toteaa kuitenkin, että yksinäistä ei ole ollut, sillä hän asuu tällä hetkellä opiskelija-asuntolassa viiden muun opiskelijan kanssa.
Rautajoki kertoo aikovansa käydä kandidaatin tutkinnon Tilburgin yliopistossa ja haaveilevansa vaihto-opiskelusta Aasiassa. ”Maisterin voisin mahdollisesti suorittaa Suomessa eli yhdistäisin tutkinnot”, Rautajoki sanoo, mutta huomauttaa heti perään, että tässä vaiheessa on vielä hankala sanoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Lähteet: Opetushallitus: Mikä vei ulkomaille, mikä toisi takaisin suomeen?
Kommentoi