”Ei se sen kummempaa ole kuin muukaan elämä, paitsi että joudun huolehtimaan ja päättämään yksin puolison asioista sekä kaikista yhteisistä asioista”, Katri Savuoja selittää omaishoitajana olemista. Hän on yksi Oulun seudun noin 2400 virallisesta omaishoitajasta.
Yli 80-vuotias Savuoja on tottunut elämänsä aikana pyörittämään monia asioita yksin, jo ennen omaishoitajaksi alkamista. Siksi hän ei näe omaishoidon olevan sen vaikeampaa kuin ennenkään, mutta vastuuta on enemmän. Iäkkäälle ihmiselle työn paljous omaishoitajana tuo omat haasteensa.
Henkisesti uuvuttavaa työtä
Raskaimmaksi asiaksi Savuoja nostaa omien sanojensa mukaan ”henkilökohtaisen huollon” eli oman fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin hoitamisen, jota omaishoitaja ehtii harvoin tehdä. Hän kaipaakin lisää vapaa-aikaa oman jaksamisensa parantamiseksi.
”Mitä pidemmälle aika kuluu ja itse vanhenen, sitä enemmän kaipaan lisää vapaa-aikaa”, Savuoja kertoo.
Vapaa-ajan käyttö pitää myös miettiä tarkoin. Yleensä se kuluu omien asioiden hoitamiseen.
”Joudun käymään yksityisellä hammaslääkärillä, koska sinne saa vapaapäiväksi ajan toisin kuin julkiselle hammaslääkärille”.
Savuoja mainitsee omaishoitajuuden olevan myös henkisesti uuvuttavaa. Välillä jaksamista ei ole ja apu olisi hyvästä. Lapsiltaan hän saa apua, kun he omilta kiireiltään ehtivät.
”Olen sitä sukupolvea, joka on tottunut pärjäämään itse ja siksi olen hidas pyytämään apua”, Savuoja toteaa.
Oulun seudun omaishoitajat saavat tukea omalta yhdistykseltään
Oulun seudun omaishoitajien toiminnanjohtaja Minnamaria Salminen huomauttaa, että yli 90 prosenttia omaishoitajista ei ole ilmoittanut itseään viralliseksi omaishoitajaksi, joten he eivät saa Savuojan lailla tukirahaa ja ovat kaiken julkisen avun ulottumattomissa. Omaishoitajayhdistyksen kautta omaishoitajat saavat Salmisen mielestä sitä tärkeintä tukea eli vertaistukea.
Omaishoitajat eivät monesti huomaa uupumustaan, jolloin apu ja vapaapäivät tulevat yllättäen tarpeeseen. Kaikki eivät kuitenkaan käytä tai eivät voi käyttää saamiaan vapaapäiviä.
”Syitä voi olla monia. Tarjottavat vapaanpitotavat ja -paikat eivät sovi kaikille hoidettaville. Hoidettava saattaa kieltäytyä lähtemästä tai omaishoitaja ei pysty viemään hoidettavaa hoitoon, koska tuntee siitä syyllisyyttä”, Salminen kertoo.
Myös rahallista tukea saa
Viralliset omaishoitajat ovat oikeutettuja saamaan hoitotyötä helpottavia palveluita, kuten esimerkiksi kotihoitoa ja kotisairaanhoitoa. Lisäksi he saavat tukirahaa, jonka kriteerit ja palkkioluokat jokainen kunta ja kaupunki määrittelee itse.
”Tämä saattaa omaishoitajat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä he asuvat”, Salminen sanoo.
Keskimääräinen palkkio on 400 euroa, ja se on veronalaista tuloa. Omaishoidontuki on määrärahasidonnainen tuki, joten määrärahat saattavat loppua kesken vuoden.
”Usein omaishoidon tuen kriteerit ovat niin tiukat, että he, ketkä saavat omaishoidontuen, hoitavat lähes laitoskuntoista läheistään.”
Kommentoi