Oululaiset opiskelijat Marianne ja Jenny eivät ole törmänneet liittymähuijauksiin. 22-vuotias Marianne kertoo, että hän maksaa itse puhelinliittymänsä. Häntä ei ole huijattu, eikä hän ole havainnut puhelinliittymähuijauksia. Hän pitää huolestuttavana, kuinka teleoperaattorien myyjät saattavat huijata erityisesti ikäihmisiä. Marianne kertoo, etteivät liittymämyyjät ole tulleet usein myymään hänelle mitään.
Jenny, 19, ei maksa itse puhelinliittymäänsä, eikä hän ole havainnut huijauksia. Jenny sanoo pitävänsä ilmiötä harmillisena. Hänellä ei ole usein aikaa jäädä keskustelemaan liittymämyyjien kanssa esimerkiksi ostoskeskuksissa.
DNA:n entinen myyjä paljastaa: ”Työ ei ole maailman puhtainta myyntiä”
Teleoperaattorien entiset työntekijät kertovat, kuinka yrityksissä saatetaan myydä asiakkaille sellaisia lisäpalveluita ja liittymiä, joita he eivät oikeasti tarvitse. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle. Entiset Telian, Elisan ja DNA:n työntekijät kertovat, kuinka myynti ei todellisuudessa ole usein asiakaslähtöistä, ja työskentely on paineistettua.
”Systeemi pakottaa pieneen kelmuiluun ja vähän semmoseen pakkomyyntiin”, DNA:n entinen myyjä kertoo. Myyjä paljastaa, ettei työ ole ”maailman puhtainta myyntiä”.
Teleoperaattorien myyjien palkka muodostuu pohjapalkasta sekä provisioista eli myyntituloksiin pohjautuvasta palkasta. Työehtosopimuksen mukaan myyjien pohjapalkka on 2000–3000 euroa kuukaudessa.
Ylen mukaan kaikkien operaattorien mukaan normaali käytäntö on, että liittymää ostaessa varmistetaan, millaiseen puhelimeen liittymä on tulossa.
”Ilmiöön löytyy varmasti yksittäistapauksia, mutta meidän myyntiohjeemme kieltää painostamisen”, Telian johtaja Sami Mökkälä kertoo.
Kilpailu- ja Kuluttajavirasto saanut useita yhteydenottoja
Kilpailu- ja Kuluttajavirasto (KKV) kertoo, että se on saanut useita yhteydenottoja asiakkailta teleoperaattorien myyjien toimintaan liittyen. Määrä on keskimääräisesti noin 1500 kertaa vuodessa.
Ylen uutisessa olevan grafiikan mukaan eniten yhteydenottoja tulee Elisan asiakkailta (39,0 prosenttia), kun taas vähiten DNA:n asiakkailta (15,2 prosenttia). Ylen haastattelemat työntekijät kertovat, kuinka tyypillisempiä huijauksia on näennäinen alennus, jossa asiakas luulee säästävänsä rahaa, vaikka liittymän hinta nousee. Toinen huijaus on tarpeettomat tuotteet, jolloin asiakas ei tiedä, mitä on ostamassa. Lisäksi asiakkaalle saatetaan myydä jotain, mitä hän ei ymmärrä. Erityisesti ikäihmiset ovat haavoittuvassa asemassa: heille saatetaan myydä esimerkiksi tietoturvapalveluita herkemmin, Ylen uutisessa ilmenee.
Koska myyjien palkka koostuu suurimmaksi osaksi provisioista, huijauksia saattaa ilmaantua myös järjestelmän sisällä.
”Kauppa kirjataan esimerkiksi puolison nimiin, jotta saadaan aikaan uusi myynti, vaikka asiakkaalle ei synny todellista lisäarvoa”, Elisan entinen myymäläpäällikkö sanoo.
Lähteet:
Kommentoi