Googlen digitaalisen sisältöpalvelun eli Google Playn sadan suosituimman sovelluksen joukkoon yltää marraskuussa 2019 kolme äänikirja-applikaatiota: Storytel, Bookbeat ja Nextory.
Ensimmäisen vuoden journalistiopiskelija Johanna Mattola löysi kyseiset sovellukset pari vuotta sitten. Hän kertoo kuuntelevansa äänikirjaa kiireisen arjen keskellä keskimäärin kolme tuntia viikossa.
’’Tällä hetkellä käytän Bookbeatia. Se toimii todella kivasti, ja valikoima on hyvä. Jos äänikirjoja ei olisi, en ehtisi perehtyä yhtä paljon uutuuskirjoihin.’’
Vaikka Mattola kuuntelee nykyään enemmän äänikirjoja, hän myöntää rakastavansa fyysisiä kirjoja.
’’Jos saan hyvän kirjan käteeni, luen sen mielelläni oikeasti. Fyysiseen kirjaan tarttuessani haluan kuitenkin, että minulla olisi vähintään puoli tuntia aikaa lukea rauhassa.’’
Myönteinen kierre
Perinteisten kirjojen kuolemista on pohdittu etenkin nyt, kun e-äänikirjat ovat lunastaneet paikan kulutustottumuksissa.
Oulun kaupunginkirjaston palvelupäällikkö sekä IT- ja lainauspalveluvastaava Noora Valkonen ei kuitenkaan näe e-äänikirjoja uhkana niin perinteisille kirjoille kuin kirjastoillekaan.
’’Se on vain yksi tapa kuluttaa kirjallisuutta. Uskon, että kyseessä on myönteinen kierre. Hyvä äänikirja voi herättää halun lukea teos fyysisenä samoin kuin elokuvien filmatisointi voi näkyä välittömästi nimekkeen lainauksessa.’’
Valkosen mukaan e-äänikirjat tuovat kirjallisuudelle sellaisia käyttäjiä, joita ei aikaisemmin ole ollut.
Koska kyseessä on tuore ilmiö, e-äänikirjojen suosio ei toistaiseksi näy kirjastojen lainausmäärissä. Vuonna 2016 aikuisten fyysistä kirjallisuutta lainattiin 1 509 709 kertaa, kun vuoteen 2018 mennessä lainausmäärä nousi 1 918 117 kertaan.
Valkonen ei itse kuuntele e-äänikirjoja satunnaisia työ- ja lomamatkoja lukuun ottamatta. Hän nauttii lukukokemuksesta ja sen käynnistämästä ajatteluprosessista.
’’Pidän lukemisen haasteesta, kielestä ja kielen vivahteista sekä kirjallisuudesta taiteena. Kulutan kirjallisuutta taiteen harrastuksena, mutta toki työnkin puolesta oletetaan, että kirjastossa työskentelevä henkilö tuntee kirjallisuutta laajasti.’’
Taloudellinen kysymys
Oulun kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen perinteisten kirjojen lisäksi fyysisiä äänikirjoja mutta myös e-äänikirjoja.
Tarjonta on vielä hyvin rajallinen, mikä johtuu siitä, etteivät kustantajat pääsääntöisesti myy e-aineistoa kirjastoille.
Vuonna 2018 Oulun kaupunginkirjastosta löytyi muita äänitteitä reilu 14 000 kappaletta. Määrä koostuu suurimmilta osin fyysisitä äänikirjoista.
Aineistoa lainattiin viime vuonna yhteensä noin 88 400 kertaa, kun taas vuonna 2016 lainauskertoja oli yli 110 000. Tällöin kokoelman suuruus oli vajaa 17 000 äänitettä.
’’Haluaisimme tarjota fyysisiä äänikirjoja laajemmalla nimekevalikoimalla kuin mitä tällä hetkellä pystymme hankkimaan. Esimerkiksi lapset ja nuoret sekä todella vähävaraiset jäävät nyt hieman huonommalle osalle, sillä fyysisiä äänikirjoja ei enää kustanneta samaisessa määrin’’, kertoo Noora Valkonen.
Hän jatkaa, että ihmiset, joilla on varaa käyttää maksullisia äänikirjasovelluksia, myös hyödyntävät niitä.
’’Kirjaston rooli on ollut tarjota mahdollisuus tutustua e-kokoelmaamme ja katsoa, mistä oikein on kyse. Ne, jotka ovat kiinnostuneita äänikirjoista, ovat tilanneet palvelut.’’
Valkosen mukaan Oulun kaupunginkirjaston tavoitteena onkin ensi vuonna panostaa e-palveluihin selvästi kuluvaa vuotta enemmän.
Helppoa kuunneltavaa
Miksi äänikirjapalvelut ovat nykypäivänä niin suosittuja?
Johanna Mattola arvioi, että ihmiset ovat ymmärtäneet, kuinka helposti äänikirjat solahtavat arkeen.
’’Minua viehättää ehkä eniten se, että äänikirjan kuuntelemisen pystyy yhdistämään johonkin mekaaniseen tekemiseen, kuten kotitöiden tekemiseen. Siihen ei tarvitse niin paljon aivotyöskentelyä.’’
Äänikirjaa kuunnellessa keskittyminen saattaa kuitenkin helposti herpaantua.
’’Joskus äänikirjoja saattaa kuunnella niin kevyesti, että tajuaa, ettei ole sisäistänyt asiaa tarpeeksi hyvin’’, Mattola toteaa.
Kommentoi