Kun jousi jännittyy

Jani Savilammen käsissä taljajousella ampuminen näyttää helpolta. Kuva: Anton Kokkola

Kaaresta kiinni pitävä käsi melkein suorana, toinen käsi venyttää jännettä olkapää ylhäällä. Venyttäessä sormet pysähtyvät posken kohdalle. 

Tähtäystä seuraa sekuntien hiljaisuus. Sitten vapautus.

Oulun Jousimiesten ohjaaja Jani Savilampi on juuri antanut luvan ampua.

Alkaa kuulua napakoita ääniä, kun alumiininuolet uppoavat noin kuuden metrin päässä oleviin maalitauluihin tai ainakin niitä reunustavalle alueelle. Keskityn itse ensimmäisen nuolen lähettämiseen keskimääräistä hieman kauemmin. Käsissäni oleva vaistojousi tärisee, kun nuoli irtoaa jänteestä. Osuma on heti yllättävän hyvä, se on nimittäin maalitaulun keskiosassa. 

Pienehkössä, liikuntasalin omaisessa tilassa ei ikkunoiden takana väijyvä syksyn hämärä häiritse. Katon kirkkaat loisteputket valaisevat salin, jonka toisessa päässä on kaksikymmentä maalitaulua. Tauluista hieman kauempana, tilaa hallitsevalla sinisellä lattialla, on koko salin poikki vaakasuunnassa kulkeva viiva. Sen päällä seisoo haara-asennossa pitkä rivi oman elämänsä Robin Hoodeja vyötäröllään kolme nuolta sisältävä kotelo. 

Oulun Tahkokankaalla sijaitsevalla sisäammuntaradalla on tiistai-iltana käynnissä paikallisen jousiammuntaseuran, Oulun Jousimiesten, järjestämä opastustilaisuus. Tilaisuuden tarkoituksena on perehdyttää paikalle saapuneet jousiammunnan saloihin. Ohjaajana toimii lajia paljon nähneen Savilammen lisäksi hänen isänsä, Tapio Savilampi.

”Vanhin on yli kahdeksankymppinen”

Jousiammunnan pariin pääsee helposti, eikä kovaa kuntopohjaa tarvita. Lajissa tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kärsivällisyys ja keskittymiskyky. Näiden seikkojen takia harrastuksen voi aloittaa lähes kuka tahansa, ja sitä pystyy turvallisesti kokeilemaan esimerkiksi jousiammuntaseurojen järjestämissä opastustilaisuuksissa. 

”Meillä nuorin kilpailemisen aloittanut jäsen oli kuusivuotias. Tällä hetkellä käy myös viikoittain treenaamassa neljän vuoden ikäinen tulokas. Vanhin on yli kahdeksankymppinen”, Savilammista nuorempi kertoo.

Matalan aloittamiskynnyksen lisäksi lajin vahvuus on monipuolisuus. Kesäisin ammutaan ulkoradoilla, kun taas syksyllä siirrytään sisätilaan, jossa toiminta jatkuu talven yli. Olosuhteista riippuen myös ampumaetäisyydet vaihtelevat. Aloittelijoille suunnatuissa opastustilaisuuksissa ja harjoituksissa ammutaan sisä- ja ulkotiloissa 5–15 metrin päästä. 

Jani Savilampi kertoo, että jousella ammutaan myös maastossa. Kohteena voi olla esimerkiksi muovista valmistettu ilves tai mangusti. Maastossa haaste piilee siinä, että ampujan täytyy itse arvioida etäisyys ammuttavaan kohteeseen.

Lajissa nuolet viuhuvat maalitaulujen lisäksi myös muihin kohteisiin. Kuva: Anton Kokkola

Haasteista huolimatta vetovoimaa

Lajin suosio on ollut viime vuosina yleisesti nousujohteista, joskin kysyntään on vaikuttanut koronapandemia. Suomen Jousiampujain liiton toiminnanjohtaja Juhana Rüsterin mukaan harrastajien kokonaismäärä on Suomessa tällä hetkellä noin 20 000. Hän kuitenkin korostaa, että suosion kasvusta huolimatta lajin pariin kaivattaisiin lisää uusia tulokkaita. Erityisesti 20–30-vuotiaden kohdalla määrässä on suuri pudotus.

Ainakin tiistai-illan opastustilaisuuden perusteella jousiammunta kiinnostaa, sillä paikalle on saapunut runsaslukuinen joukko kaikenikäisiä osallistujia. Yksi heistä on Tellervo Kianto, joka on tullut tilaisuuteen yhdessä lapsenlapsensa Sofian kanssa. Parivaljakko on ottanut aiemmin ensikosketuksen jousiammuntaan lajia harrastavan ystävänsä suosituksesta, ja nyt on menossa toinen kerta. 

”Parasta jousiammunnassa on totta kai osua mahdollisimman hyvin maalitauluun. Tänään ei tosin ole tullut hyviä osumia”, Kianto sanoo pilke silmäkulmassa.

Muillakin osanottajilla tarkkuus aiheuttaa haasteita, mutta innokkaat aloittelijat alkavat toistomäärien kasvaessa osua kerta kerralta tarkemmin maalitauluun. Lisäksi ilmassa on vapautuneisuutta, sillä salin on vallannut rento puheensorina. Myös itselläni tarkkuuden kanssa on hakemista, vaikka ammunnan alkeet ovat vähitellen hallussa. Kärsivällisyys osoittautuu tekniikan ja koko suorituksen kannalta todellakin oleelliseksi tekijäksi.

Jousi tottelee tekniikkaa

Opastustilaisuudessa ammutaan vaistojousella, jolla nuolen lähtönopeus on noin 100 kilometriä tunnissa. Välineen rakenne on yksinkertainen: siinä on muovinen kaarijonka molempiin päihin kiinnittyy kireä jänne. Osa jousiammuntaseuroista suosii aloittelevien harrastajien kohdalla myös tähtäinjousta. Edellä mainitut välineet eroavat toisistaan siten, että tähtäinjousessa on nimensä mukaisesti erikseen kiinnitettävä tähtäin ja ammuntaa tasapainottava vakain. Pidempään lajia harrastaneiden keskuudessa mukaan tulee taljajousi, joka on teknisesti hieman edistyneempi.

Vaistojousi muistuttaa stereotyyppistä ”jousipyssyä”. Kuva: Joona Eerola

Harrastuksen alkuvaiheessa jousen ominaisuuksilla on merkittävä vaikutus fyysiseen rasitukseen ja oikeanlaisen tekniikan oppimiseen. Tämä onkin yksi tärkeimmistä syistä, miksi oman jousen hankkimista ei heti suositella. Liikkeelle kannattaa lähteä seurojen välineillä.

”Omissa välineissä riskinä on esimerkiksi se, että hankitaan liian jäykkä jousi ennen kuin on ammuttu yhtäkään nuolta”, Jani Savilampi kertoo.

Aloittelijoiden toiminnassa näyttää korostuvan juuri jousen käyttöön liittyvät haasteet: välillä jännettä venyttäessä nuoli putoaa lattialle, tai niin kuin itselläni, nuolen vapauduttua jänne saattaa napsahtaa kaarta pitelevän käden hauikseen. 

Salaisuus piilee toistoissa

Loppua kohden on havaittavissa tyytyväisiä ilmeitä, kun oikeanlainen ote toimintaan alkaa löytyä ja nuolet viuhuvat jo pienen rutiinin saattelemana. Tilaisuudessa jokainen ampuu lopulta 10–15 kolmen nuolen kierrosta.

Napakymppien määrällä ei voi ainakaan omalla kohdallani vielä kehua. Yksi kerta on tietysti vasta pieni otanta jousiammunnan maailmasta, eikä sen perusteella täyttä onnistumista voi odottaakaan. Laji jätti kuitenkin sellaisen mielikuvan, että toistojen lisääntyessä tulosta voi saada aikaan jo verrattain lyhyessä ajassa. 

Kokonaisuutena voitaneen sanoa, että harjoitus tekee mestarin myös tässä lajissa. Vaikka kyseessä on vanha ja kulunut mantra, niin se todistetusti toimii. Jani Savilampi nimittäin näyttää lopuksi, mitä jousella ampuminen on tuhansien toistojen seurauksena. Lyhyen suorituksen jälkeen kaikki kolme nuolta ovat tiiviissä nipussa taulun keskellä.

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*