Oulun sarjakuvafestivaaleilla juontajana ja haastattelijana toimi tänä vuonna Jarkko Remahl, 31. Alun perin kainuulainen Remahl kertoo muuttaneensa kotipaikkakunnaltaan huonon työtilanteen ja riittämättömien harrastusmahdollisuuksien takia. Oulussa myös hänen sosiaaliset suhteensa ovat saaneet suuremmat mittasuhteet. Nykyiseen toimenkuvaansa hän niin ikään päätyi Oulun seudulla.
”Tulin löytäneeksi hyvä oppilaitoksen, Limingan taidekoulun. Tämä oli ikään kuin käännös elämässä”, Remahl kuvailee.
Oulussa asuva Remahl on löytänyt Limingan taidekoulusta itselleen paikan, jossa voi toteuttaa itseään vapaasti taiteilijana. Taidekouluun hän viime vuonna haki omaa koulutustaan tukeakseen.
”Alkuperäinen nimikkeeni on audiovisuaalisen viestinnän ammattilainen, ja sen taidon tukeminen oli kouluun hakeutumisen taustalla. Olen eniten tehnyt eniten animaatiota, ja toivottavasti teen sitä jatkossakin, mutta sarjakuva oli aivan uusi juttu”, Remahl valottaa.
Hän kertoo, että kukin opiskelija löytää opinahjoon kuitenkin omia reittejään kiinnostuksen kohteittensa myötä.
”Japanilaisen mangan rantautuminen Suomeen on ollut monelle nuorelle sarjakuvantekijälle lähtökohta tulla opiskelemaan, mutta on ihailtavaa, että tyylit sekoittuvat, kun ihmiset kouluun tullessaan löytävät uusia taiteentekijöitä, joilta imevät tietoa, lainaavat mallia ja kehittävät omaa suuntaustaan”, Remahl selvittää. ”Juttuja syntyy siis laidasta laitaan.”
Sarjakuvien suhteen hän sanoo itse vielä viime vuonna olleensa kiinnostuneempi käsikirjoittamisesta ja tarinoiden keksimisestä. Kuitenkin koulussa opitut työtekniikat ovat osoittaneet hänelle, että piirtäminenkin on yhtä kiintoisaa.
”Olen yksinkertaisen piirrosjäljen ystävä sarjakuvien suhteen, mutta missä on myös nokkelia kielellisiä juttuja. Pientä sanaleikkiä heittävät sarjakuvat ovat siis mieleeni”, Remahl paljastaa.
Koulunsa opettajakunnasta Remahl mainitsee tärkeänä mentorina sarjakuvaneuvos Keijo Ahlqvistin, joka on pitkän linjan ammattilainen ja toiminut Limingan taidekoulussa opettajana vuodesta 2000. Hänen ja muiden opettajien Remahl tulkitsee toimittavan koulussa merkittävää tietoutta opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita sarjakuvien maailmasta. Sarjakuvien mahdollisuuksien Remahl tuntee olevan liki äärettömät kerronnallisena välineenä. Viestien välittämiseen sarjakuvat eivät tarvitse edes sanoja.
”Kuka tahansa voi opettaa sarjakuvista kuvaamataidon opettamisen perustietojen pohjalta, mutta kun mennään hienosyisempiin asioihin, kuten tarinoiden eri kerrosten istuttamiseen, ja kun täytyy käyttää kielellisesti ja kulttuurisesti tunnistettavia piirteitä, vaaditaan opettajia, jotka ovat kahlanneet kotimaisen ja tyypillisimmän tarjonnan lisäksi maailmankirjallisuutta”, Remahl päättää.
Oululaisesta sarjakuvakulttuurista Remahl mainitsee esimerkkinä Oulun sarjakuvaseuran, joka ylläpitää Valveen sarjakuvakoulun opetustyötä. Sarjakuvaseura järjestää myös Oulun sarjakuvafestivaalit, jotka pidettiin nyt viidettä kertaa 3-6.11.2016 kulttuuritalo Valveella ja Oulun kaupunginkirjastolla. Festivaalit toivat jokavuotiseen tapaan sarjakuvan lähelle kaupungin keskustaa muun muassa näyttelyiden ja myyntipöytien muodossa.
Lähde:
Kommentoi