Unessa harvoin tiedostetaan, että uni ei ole totta. Herätessä asiahan on täysin selvä juttu. Mutta mistä tunnistaa toden? Ihminen kuitenkin muodostaa kuvan ympäröivästä maailmasta aistiensa avulla. Entä jos aistimukset vääristyvät ja osa onkin täyttä harhaa? Millaista se on?
Video on tehty haastateltava X:n kertomien kokemuksien pohjalta. Kertoja: Niina Jokelainen, Henkilö X (näyttelijä): Emma Salminen, Avustus: Anni Hurtig, Kuvaus & editointi: Antti Tauriainen.
Mielenterveyttä nostetaan mediassakin pöydälle enemmän ja enemmän, eikä se ole ihme. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden määrä kasvaa jatkuvasti, mutta kuitenkin vuodeosastohoidossa olevien osuus on pienentynyt.
X:llä on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä epävakaa persoonallisuus, minkä lisäksi on myös dissosiaatio- ja konversiohäiriöitä. Kuitenkin hän käy töissä, vaikka voisi hyvin olla sairaseläkkeellä. X ei kuitenkaan voi puhua asiasta töissä. Mielenterveysongelmat ovat muutenkin tabu työelämässä, minkä takia hän ei halua esiintyä omalla nimellään tai kasvoillaan.
Diagnoosien tarkoitus on X:n mukaan se, että ihmiset saavat apua, mutta hän kokee ne leimana.
”Se tuntuu siltä, että susta ei tuu ikinä mitään. Jos olisin terve, musta olisi tullut vaikka mitä.”
Vuonna 2009 ensimmäisen psykoosin saanut X haluaisi lukea paljon kirjoja, mutta se on tämän jälkeen ollut hyvin vaikeaa. Hän kertoo keskittymiskykynsä ja muistinsa heikentyneen selkeästi.
”On paljon nöyrempi ja epävarmempi. Nuorempana oli sellainen kaikkivoipuus, pystyi ihan mihin vaan. Nyt sairaus voi viedä pohjan elämältä milloin tahansa.”
X kertoo, että jos on fyysisesti sairas ja joutuu sairaalaan, voi siitä laittaa kuvia sosiaaliseen mediaan ja saada sympatiaa. Asia on eri kun todellisuus järkkyy. Hän toivoo työelämään muutosta, jotta ihmiset voisivat tehdä töitä enemmän omana itsenään.
”Se vie hirveesti resursseja kun ihmiset jää eläkkeelle, kun ei voi töissä puhua noista asioista. En ole ikinä puhunut näistä asioista siellä. Kun on esimerkiksi sairaslomalla, eikä saa oikeasti tukea. Se on vain häpeä.”
Eläketurvakeskuksen mukaan työkyvyttömyyseläkettä sai vuonna 2017 144 600 henkilöä. Selkeästi suurimmalla osalla, 42 prosentilla eli 60 732 henkilöllä, syynä ovat mielenterveyden häiriöt.
X kertoo, että saisi enemmän rahaa eläkkeellä. Töissä muiden auttaminen on kuitenkin hänelle tärkeää.
”Jos olisin terve, tekisin töitä paljon enemmän. Se on rankkaa kun joutuu luopumaan unelmistaan. Ne on sitten niitä kipeimpiä asioita.”
X kertoo epävakaan persoonallisuuden vahvistavan tunnetiloja, minkä takia hänellä on lähes jatkuvasti jonkinlainen äärimmäinen tunnetila, joka värittää jokaista kokemusta. Esimerkkinä X mainitsee esimerkiksi sinisen taivaan.
”Tunne on niin voimakas, esimerkiksi sininen taivas. Vitsi tuo taivas on sininen. Eikö kukaan muu ihminen tajua, että se on niin sininen?”
Myös dissosiaatiohäiriö ja konversiohäiriö hajottavat X:n arkea todellisuuden lisäksi.
”Elämä on sellaisia yksittäisiä kohtauksia. Ei ole punaista lankaa. On vain kohtauksia, joita värittää se tunne.”
Konversiohäiriö voi X:n mukaan olla liikettä, tai siitä voi tulla aisteja häiritsevä kupla, joka voi johtaa lamaantumiseen.
”Tunne voi siirtyä kehoon liikkeeksi, kun sitä ei enää kestä. Sitten ei enää tunne sitä. Tunne siirtyy pois kokemuksesta.”
X kertoo koversiohäiriön olevan oikeastaan myös dissosiaatiohäiriötä.
”Se on sellaista kehon ja mielen eriytymistä. Sellaista pirstaloitumista. Se kokonaisuus hajoaa.”
Sairas mentaliteetti
X:n mielestä mentaliteetti yhteiskunnassamme ei ole kohdallaan. Hän kokee, että normaaliuteen yritetään pakottaa.
”Lahjakkuuksia ja kykyjä mitätöidään eikä niiden anneta kukoistaa, koska ihminen pelkää erilaisuutta.”
Toisena merkittävänä ongelmana X pitää yksinäisyyttä ja painottaakin yhteyksien tärkeyttä.
”Ihminen kuitenkin on olemassa vain toisten ihmisten kautta. Se on tosi surullinen asia, että ihmiset ei kohtaa. Ei se paranna ketään.”
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2015 Suomessa asui yksin 1 112 342 henkilöä.
X kertoo, että mediassa mässäillään mielenterveysongelmilla ja luodaan selviytymistarinoita.
”Harvemmin annetaan ääni häviäjille tai kipeille tunteille sellaisina kuin ne ovat.”
Tuhlaavatko ihmiset elämäänsä?
X kertoo, että ihmisillä on liikaa vaihtoehtoja, mikä johtaa siihen, että ihmiset eivät tiedä mitä haluavat ja jättävät asioita tekemättä.
”Välillä ei voi ymmärtää sitä, että terveet ihmiset tuhlaa elämäänsä. Ne käy vaan töissä ja kattoo telkkaria. Eikö ihmiset näe, että elämä on ihme. Elämä on nyt.”
Mielenterveysongelmien kanssa kamppailu on ollut jokapäiväistä jo noin kymmenen vuoden ajan, mutta hän on kuitenkin myös oppinut kokemuksistaan.
”Tää on tää koko elämä. Usein keskittyy vain niihin negatiivisiin asioihin, mutta kuitenkin varmasti tuntee itseään paljon enemmän kuin tosi moni muu itseään tuntee.”
Kommentoi