Viestinnän opiskelijat tyytyväisiä koulutukseensa, mutta ongelmistakin uskalletaan puhua

 

Viestinnän opiskelijoille suuntaamamme kyselyn perusteella viestinnän opiskelijat ovat pääasiassa tyytyväisiä koulutukseensa. Tietyt ongelmakohdat korostuvat kuitenkin kokonaisvaltaisesti viestinnän opiskelijoiden keskuudessa.

Sähköpostitse toteutettuun kyselyyn vastauksia saatiin kokonaisuudessaan heikosti, ja vastanneista enemmistö, 91,3 prosenttia opiskeli journalismin suuntautumisvaihtoehdossa. Visuaalista suunnittelua opiskeli 8,7 prosenttia vastaajista.  

 

Kolme ongelmakohtaa korostui

Kyselyssä eniten kielteistä palautetta saivat vierailevat opettajat ja heidän opintojaksonsa. Vierailevien opettajien pedagogiset taidot koettiin heikoiksi, eikä esimerkiksi opetustilanteiden haltuunotto ole onnistunut.

 “Parin vierailevan opettajan opetukseen olen ollut pettynyt, jos henkilö on hyvä lajissaan, ei se välttämättä tarkoita, että on hyvä pedagogi.” 

“Monet tuntevat opetettavan aiheen, mutta eivät osaa opettaa.” 

Myös vakituisten opettajien metodit koettiin osittain vanhahtaviksi. Tunneille toivottiin lisää osallistavaa opetusta, sekä selkeämpää rakennetta oppitunneille.

“Pienellä osalla opettajista tuntuu olevan ajoittain hankaluuksia hallita opiskelijaryhmää ja pitää tunteja ns. kasassa.”

“Opetus on suurimmilta osin kyllä ammattitaitoista ja pätevää, mutta esimerkiksi opetusmetodit ovat osalla hieman vanhahtavia.”

“Journalismin, viestinnän ja median kehittymisvauhti on valtavan kovaa. Henkilökunta kyllä elää tässä murroksessa ja mielestäni kehittääkin itseään, mutta kaikessa tässä murroksen vauhdissa pysyminen vaatisi silti enemmän”.

Opettajien ammattitaito sai opiskelijoilta myös kiitosta. Erityisesti korostui opettajien kannustava ja välittävä suhtautuminen opiskelijoihin, ja sillä koettiin olevan suoraa merkitystä opiskelumotivaatioon.

 “Jopa vuosikymmenten työkokemus alalta on mielestäni tärkeää. He eivät ole vain opettajia, vaan osaavat kertoa olennaisista työelämän asioista ja esimerkeistä.”

 

Linnanmaalle saatavat laitteet yhteisenä huolenaiheena

Vanha ja puutteellinen laitteisto herätti huolta vastaajissa.

“…Tekniikkamme ontuu ja kulkee jälkijunassa – esimerkiksi crossmediastudio on älyttömän hieno, mutta aivan täysin vanhanaikaistunut.”

Erityisen huolissaan oltiin siitä, miten edessä oleva muutto Linnanmaan yhteiskampukselle vaikuttaa laitteistoihin ja tiloihin.

Useissa vastauksissa haasteelliseksi koettiin myös opintojen aikataulutus. Lukujärjestykset tulevat opiskelijoiden mielestä liian myöhään ja vapaavalintaisia kursseja on tarjolla vain rajallisesti tiettyinä aikoina.

“Opinnot ovat jakautuneet hieman erikoisesti. Välillä hommaa ei juurikaan ole, kun taas toisinaan viikot ja päivät ovat ihan täynnä tehtävää.”

Kehuja opiskelijoilta sai joustava ja käytännönläheinen opetus. Opiskelijat kokivat, että koulun ohella töissä käynti onnistuu hyvin.  Kiitosta sai opettajien ja opiskelijoiden luoma hyvä tukiverkosto sekä mahdollisuus suorittaa VR 360 –opintoja. Lisäksi koulun hyvä ilmapiiri ja hyvä ryhmähenki korostuivat useissa vastauksissa.

“Ryhmähenki on hyvä, joka motivoi myös niillä tunneilla, jotka eivät ole sisällöltään niin kiinnostavia. Tästä kiitos tutoropiskelijoille ja tutoropettajalle.”

 

”Saman opettajan pitäminen ei aina ole kiveen hakattu.”

Viestinnän tiimipäällikkö Ari-Pekka Sirviölle kyselyssä esiin nousseet ongelmakohdat ovat tuttuja koulutuksen kipupisteitä.

“Crossmediastudion kalusto on huonossa kunnossa”, myöntää Sirviö. Hänen mukaansa Linnanmaalle on tulossa nykyaikaisempi ja käyttäjäystävällisempi studio. “Virtuaalilavastus tulee säilymään ja suunnitelmissa on uusi tarkkaamokalusto sekä uusia kameroita.”

Sirviön mukaan laitteistoa uusitaan juoksevasti koko ajan ja inventaario tehdään muuton yhteydessä. Korjattavissa olevaa kalustoa pyritään ensisijaisesti korjaamaan, mutta tarvittaessa ostetaan korvaavaa laitteistoa. Sirviö painottaa, että vastuu laitteiston kunnossa pysymisestä kuuluu ensisijaisesti sen käyttäjille.

Palaute vierailevista opettajista on kantautunut myös Sirviön korviin, ja hänen mukaansa siihen on reagoitu. “Vierailevilta opettajilta pedagogista taustaa ei vaadita suoranaisesti”, kertoo Sirviö.

Sirviön mukaan saatu palaute välitetään aina vierailevillekin opettajille, ja opiskelijoiden palautteeseen suhtaudutaan vakavasti. “Saman opettajan pitäminen ei aina ole kiveen hakattu. Vaihtuvuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi heidän omat muut työt”, Sirviö toteaa.

Joukkoistamisprojektin työryhmään kuuluivat Terhi Haapakoski, Helena Koivusalo ja Sampo Nevalainen.