Puolustusvoimien käytössä olevien rakennusten – etenkin kasarmien – kunto on herättänyt keskustelua jo useiden vuosikymmenien ajan. Ennen kaikkea rakennusten sisäilma on ollut kiistanalainen aihe: sekä lukemattomat yksittäiset varusmiehet että heidän valtakunnallinen edunvalvontajärjestönsä, Varusmiesliitto ry, ovat tehneet asiasta lukuisia kannanottoja ja valituksia. Puolustusvoimien suunnalta ongelmien väitetty mittakaava on kuitenkin pitkälti kiistetty vedoten vuosittain suoritettavien sisäilmatutkimusten tuloksiin.
Väitteet sisäilmaongelmista on kaikesta huolimatta otettu vakavammin viime vuosina, ja rakennuksia on peruskorjattu ahkerasti. Esimerkiksi vuosien 2016 ja 2020 välisenä aikana peruskorjattiin jopa 16 kasarmia tavallisen ylläpitoremontin lisäksi. Yhteensä Suomessa on 75 varusmiesten käytössä olevaa kasarmirakennusta.
Korjaustöille uudet tekijät ja enemmän budjettia
Vastuu sotilasrakennusten ylläpidosta vaihtui vuoden 2021 tammikuussa Puolustushallinnon Rakennuslaitokselta Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiölle, Puolustuskiinteistöille. Puolustuskiinteistöt julkistikin heti vuoden 2022 kesäkuussa uuden nollatoleranssiohjelman sisäilmaongelmille. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä ongelmia ja korjata nykyiset epäkohdat kymmenen vuoden aikana. Rakennusten ylläpitoon vuosittain käytettävä budjetti nousee 19 miljoonasta eurosta 35 miljoonaan euroon. Lisäksi rakennusten kuntoa kartoittamaan on palkattu uusia sisäilma-asiantuntijoita, ja ongelmien julki tuomisesta on Puolustusvoimien osalta pyritty tekemään helpompaa.
”Näitä asioita saa ja pitääkin tuoda esille”, toteaa Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta yrityksen tiedotteessa. ”Otamme jokaisen sisäilman laatuun liittyvän epäilyksen tosissamme”, hän jatkaa.
Nykytilanteesta ei tiedetä paljoa
Kasarmeilla suoritettavien sisäilmatutkimusten lisäksi aiheesta ei ole juurikaan tutkimustietoa. Ylen julkaiseman artikkelin mukaan tiedossa on toki, että vain reilu prosentti varusmiehistä joutuu keskeyttämään palveluksensa hengitysteiden sairauksien vuoksi. Tilasto ei kuitenkaan erottele, mistä sairaudet milloinkin johtuvat. Sotilaslääketieteen keskuksella ei ole tietoa, kuinka moni varusmies kokee puutteita sisäilmassa.
Sisäilmatutkimukset ja varusmiesten lausunnot ovat ilmeisessä ristiriidassa. Puheet nimenomaan homeisista kasarmeista ovat kuitenkin mahdollisesti liioittelua, sillä home ei suinkaan ole ainoa mahdollinen syy huonolle sisäilmalle. Ilman laatuun vaikuttavat myös esimerkiksi pölyisyys, eristeiden mineraalivillasta irtoavat kuidut, ulkoilmasta kulkeutuvat mikrobit, siitepöly, siivousmenetelmät sekä ennen kaikkea ilmanvaihdon laatu. Useat kasarmit hyödyntävät vielä painovoimaan perustuvaa ilmanvaihtoa sekä perinteistä tuuletusta.
Lopulta hengitystieoireet voivat johtua lukemattomista eri syistä, ja ovat yksilöllisiä.
Lähteet:
Senaatti: Puolustuskiinteistöt taistelee terveiden kasarmien hyväksi – aseena nollatoleranssi
Yle: ”Porukat yskivät verta pitkin lattioita”…
Varusmiesliitto: Kotiuttamisrahan sijaan armeijasta mukaan terveet keuhkot
Kommentoi