Maaliskuussa Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva julkaisi kyselyn, jonka mukaan koko maassa maahanmuuttoasenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto arvioi tuolloin, että Oulussa paljastuneet maahanmuuttajien seksuaalirikosepäilyt eivät ole vaikuttaneet suomalaisten yleisiin maahanmuuttoasenteisiin.
Kysyimme oululaisilta sosiaalisen median kanavien avulla huhtikuussa 2019 suhtautumisesta maahanmuuttajiin. Kyselyn tulokset olivat päinvastaiset kuin Evan kyselyssä. Tosin kyselyn otanta oli pienempi. Evan kyselyyn vastasi 2000 henkilöä ja Vinkka.newsin kyselyyn 96 henkilöä.
Vinkka.newsin kyselyyn vastanneista 67,7 prosenttia kertoo oman suhtautumisensa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kohtaan muuttuneen paljastuneiden seksuaalirikosepäilyjen jälkeen. Asenteet ovat muuttuneet negatiivisemmiksi, kielteisemmiksi ja varautuneemmiksi. Vastaajista hieman yli puolet kertoo viimeaikaisten tapahtumien vaikuttavan äänestyspäätökseen eduskuntavaaleissa. Vastaajat aikoivat äänestää kriittisempää maahanmuuttopolitiikkaa ajavia ehdokkaita ja puolueita.
Kyselystä ilmenee myös, että ronski ja jopa rasistinen kielenkäyttö on hyvin yleistä aihepiirin ympärillä. Mielipiteissä esiintyi paljon rasistisina pidettäviä ilmaisuja. Ratkaisuehdotuksissa mentiin monta kertaa äärimmäisyyksiin. Kyselyn otanta oli kuitenkin suppea, eikä siitä voi vetää yleistä johtopäätöstä.
Seksuaalirikosepäilyt eivät vaikuttaneet ääriliikkeiden kannatukseen
Maahanmuuttokriittiset ääriryhmät eivät menestyneet huhtikuun eduskuntavaaleissa, vaikka heidän kielenkäyttönsä on samanlaista kuin monilla kyselyyn osallistuneilla. Oulun yliopiston sosiologian professorin ja rasismitutkija Vesa Puurosen mukaan ääriryhmien menestymisen arviointi riippuu siitä, miten liikkeet määritellään.
“Osa Perussuomalaisten valituista kansanedustajista, mukaan lukien Oulun yliopiston kasvatti Sebastian Tynkkynen, voitaneen lukea ääriryhmiin ainakin maahanmuuttoasenteidensa ja niitä heijastavan kielenkäyttönsä perusteella. Näin ollen voidaan sanoa, että nämä äärimmäisiä asenteita edustavat henkilöt menestyivät”, Puuronen kertoo.
Politiikan tutkimuksen näkökulmasta Tynkkynen ei kuitenkaan ole ääriliikkeen edustaja, sillä hän pyrkii vaikuttamaan asioihin parlamentaarista eikä ulkoparlamentaarista kautta.
Puuronen ei näe eroa suhtautumisessa lapsiin kohdistuneissa rikoksissa liittyen ihmisen taustaan. Hänen mukaansa Oulun seksuaalirikosepäilyihin suhtautuminen heijastaa myös yksipuolista uutisointia asiasta. Puuronen sanoo myös, että Oulun poliisin epäonnistunut tiedottaminen oli omiaan lietsomaan äärimmäisiä reaktioita.
“Oulun seksuaalirikosten osalta kyse on myös siitä, että jotkut poliittiset ryhmät ovat jo yli kymmenen vuoden ajan lietsoneet ulkomaalaisvihaa ja pelkoa viitaten erityisesti seksuaalirikoksiin. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Osa suomalaisista on myös muutenkin epäluuloisia maahanmuuttajien ja maahanmuuton suhteen, mikä heijastelee rasististisia asenteita”, Vesa Puuronen täsmentää.
Mitä pitäisi tehdä, että yhteiselo onnistuu?
Kyselyyn vastanneiden mielestä rinnakkaiselo kaikkien kesken olisi sujuvampaa, jos kotouttamista kehitettäisiin. Osa oli myös sitä mieltä, että hädänalaisia pitäisi auttaa heidän kotimaassaan. Useampi vastaaja toivoi myös rajoja kiinni, maahantulijoita ulos ja Suomea valkoihoisille suomalaisille.
Vesa Puurosen mukaan yhteiselo onnistuisi paremmin, jos rasistiseen ja muuhun ihmisarvoa loukkaavaan kielenkäyttöön ja toimintaan puututtaisiin tehokkaammin. Puuronen sanoo rasistisista teoista tulleiden tuomioiden olleen lähinnä symbolisia ilman ennaltaehkäisevää tai ojentavaa vaikutusta.
“Poliitikkojen ja muiden julkisuuden henkilöiden tulisi kantaa vastuu ja edistää ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Meidän kaikkien tulisi ymmärtää, että ihmiset ovat viimekädessä samanarvoisia”, Puuronen kertoo.
Työryhmä: Jere Järvenpää, Joona Klemi, Antero Lehtonen, Nuutti Peltomaa
Kommentoi