Huumeiden käyttö on yleistynyt Oulussa. Ylikonstaapeli Antti Silvamaa kertoo, että huumausainerikosten vuositilastoissa näkyy selkeä nousu, vaikka huumeisiin liittyvää valvontaa ei erityisesti ole lisätty.
”Huumeiden myynti ja hallussapito näkyvät poliisin jokapäiväisessä työssä”, Silvamaa toteaa.
Silvamaa arvelee, että nousuun on vaikuttanut huumeiden helppo saatavuus ja tarjonnan kasvu. Oulussa kannabistuotteet sekä amfetamiinipohjaiset huumeet, kuten ekstaasi, ovat yleistyneet, samoin kuin reseptilääkkeiden väärinkäyttö.
Oulussa huumekauppaa käydään sekä netissä että katukauppana. Erityisesti alaikäisten sekä nuorten aikuisten huumeiden käyttö huolettaa poliisia.
”Nuorison huumeiden käyttö on yleistynyt luultavasti netin ja sosiaalisen median vaikutuksesta”, kertoo Silvamaa.
Päihdepalveluihin kuukausien jonot
Nuorten Ystävillä työskentelevän kuntoutusohjaaja Kati Kurvin mielestä tilanne on hälyttävä. Kurvi kertoo, että jonot päihdepalveluihin ovat kestämättömät.
”Jos päihdeasema Redi 64:lle nyt hakeutuu hoitoon, pääsee sinne huhtikuussa.”
Myös Kurvi on huomannut kasvun amfetamiinin käytössä sekä bentsodiatsepiinipohjaisten lääkkeiden väärinkäytössä. Tämä näkyy hänen työssään lisääntyneenä väkivallan uhkana ja turvattomuutena.
Kurvi luotsaa Nuorten Ystävien Paavo-kuntoutusohjelmaa asunnottomille nuorille. Usein asiakas on lähes 30-vuotias, vuosia päihdekoukussa ja asunnottomana ollut nuori aikuinen.
”Usein päihderiippuvuus näkyy asunnottomuutena, ja siksi kaupunki ohjaa asiakkaan meille. Osna eli Oulunseudun Nuorisoasuntoyhdistys tarjoaa asumisen, ja me kuntoutusohjauksen, jolla vakautetaan elämäntilannetta ja haetaan sisältöä elämään”, Kurvi tiivistää.
Kaikki alkaa kohtaamisesta
Huumekoukussa oleva nuori saapuu Kurvin luo rankoista taustoista. Yö on vietetty kaverin sohvalla tai kadulla, koska kotia ei ole. Taloudellinen tilanne on usein huono, ja huumeiden käyttöä on saatettu rahoittaa rikoksilla. Fyysinen kunto voi olla heikko, ja esimerkiksi hampaidenhoito unohtunut kokonaan.
”Nuoren välit läheisiin ja sukulaisiin ovat usein heikot, ja kaveripiiriin kuuluu toisia huumeriippuvaisia”, Kurvi kertoo.
Työntekijän ja asiakkaan välillä tulee olla luottamussuhde, jotta kuntoutus toimii. Siksi ensimmäinen askel irti huumeista pääsemiseen on Kurvin mukaan nuoren kohtaaminen sellaisena kuin tämä on.
”Elämänmuutos on pelottavaa. Siksi kiitämme nuorta siitä, että hän on uskaltanut tulla luoksemme.”
Kuntoutus alkaa kuuden viikon kartoitusjaksolla, jonka jälkeen nuorelle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutuksessa puhumisen lisäksi tärkeää on toiminnallisuus erilaisten pienryhmien kautta.
”Ryhmissä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja. Päihdemaailmassa on oma sanasto ja tavat. Kun siitä pyrkii pois, on hankala tutustua raittiisiin ihmisiin tai jutella heidän kanssaan”, Kurvi kertoo.
”Ketään ei jätetä roikkumaan”
Toisinaan kuntoutus keskeytyy retkahdukseen, paluuseen huumepiireihin. Kurvin mielestä retkahdus on oppimiskokemus, ja sille etsitään syy kuntoutusprosessin varrelta. Sen jälkeen jatketaan siitä, mihin on jääty.
Syyt retkahdukselle ovat Kurvin mukaan yksilöllisiä. Osalla riippuvuus on liian vahva, toisilla retkahtamiseen johtaa stressi.
”Paine kuntoutua tuottaa stressiä, ja usein henkinen hyvinvointi ei riitä poistamaan narkomaanin leimaa. Jopa terveyskeskuksessa voidaan syrjiä huumemerkinnän vuoksi.”
Kuntoutus loppuu vasta nuoren elämäntilanteen ollessa vakaa: kunnes nuorella on asunto ja päihteetöntä elämää
ylläpitävä tukiverkosto. Toisinaan kuntoutus kuitenkin loppuu yllättäen, esimerkiksi nuoren katkaistua asiakkuutensa itse.
”Pyrimme pitämään loppupalaverin, vaikka asiakas itse lopettaa kuntoutuksen. Ketään ei jätetä roikkumaan, ja meille on aina mahdollista tulla takaisin”, Kurvi kertoo.
Kurvi kokee, että lähtökohtaisesti päihderiippuvaista on aina mahdollista auttaa. Huumeista pääsee irti pienillä askelilla, selkeillä tavoitteilla ja onnistumisen kokemuksilla.
”Eräs asiakas sanoi, että kun normaalista arjesta saa pieniä palasia, niitä haluaa koko ajan lisää”, Kurvi toteaa hymyillen.
Kommentoi