Bloggaaja Emmi Nuorgam kirjoitti perjantaina kriittisen blogitekstin Anttilan nettisivujen sukupuoliroolittuneesta markkinoinnista. Blogikirjoituksen jälkeen Nuorgam meni nukkumaan, ja seuraavana päivänä pulkkamäessä lapsiensa kanssa ollessaan hänen puhelimeensa alkoi tulvia viestejä: kirjoitusta oli jaettu yli kolmetuhatta kertaa, ja pian iltapäivälehdetkin tarttuivat siihen. Sen jälkeen alkoi hillitön someraivo.
Iltalehden nettiuutiseen tuli satoja kommentteja, joissa Nuorgamia arvosteltiin paitsi bloggaajana, myös naisena, äitinä, vaimona ja ihmisenä. Hänet lisättiin rasistisille sähköpostilistoille; Facebookiin tulleissa viesteissä toivottiin muun muassa hänen kuolemaansa. Joku otti Nuorgamiin yhteyttä jopa tekstiviestitse.
”Noissa kommenteissa, kirjoituksissa ja keskusteluavauksissa on paitsi arvosteltu minua ja mun tekemisiä, kohdistettu sitä arvostelua myös mun lapsiin, mieheen, perheeseen ja ystäviin. Facebookissa eräs mieshenkilö toivoi ystäväni tulevan raiskatuksi, jotta hänen mielipiteensä leluista muuttuisivat”, kirjoittaa Nuorgam blogissaan.
Ilmiö ei ole uusi.
Osansa viharyöpytyksestä ovat saaneet tänäkin vuonna useat naiset, jotka ovat julkisesti kritisoineet naisen asemaa heikentäviä rakenteita tai tapoja, kuten Sini Korpinen kritisoidessaan toukokuussa Koffin jääkiekkoaiheista kuvamanipulaatiota ja Lotta Aarikka ottamalla huhtikuussa kantaa yliopistojen herraskerhoihin. Naisasialiitto Unioni kertoi tällä viikolla Facebook-sivuillaan työntekijöidensä saaneen uhkailupuheluita, minkä jälkeen myös vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo kertoi Facebook-sivullaan tehneensä rikosilmoituksen uhkaavasta puhelusta.
”Mikä saa jotkut miehet solvaamaan ja uhkaamaan naisia? Erityisesti yhteiskunnallisesti aktiiviset naiset kuten toimittajat ja poliitikot tuntuvat nostattavan hallitsemattomia vihan tunteita. Onko kyse heikosta itsetunnosta, jota pönkitetään fantasioimalla joukkoraiskausuhkausten satuttamasta vaikutusvaltaisesta naisesta? Vai yritetäänkö yhteiskunnallisesti aktiiviset naiset pelotella vaikenemaan?” kirjoitti Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen kehitysjohtaja Jyrki Kasvi Ylen blogissaan jo vuonna 2013.
Ylen uutisen mukaan naisiin kohdistuvan vihapuheen takana ovat yleisemmin miehet. Jyväskylän yliopistossa populistista retoriikkaa ja netin vihapuhetta tutkiva Tuija Saresma toivoo, että vihapuheeseen puututtaisiin nykyistä tehokkaammin ja konkreettisemmin: Ylelle antamassaan haastattelussa hän esimerkiksi neuvoo ihmisiä tekemään törkyteksteistä herkemmin rikosilmoituksen.
Mitä uhkailujen takana sitten on?
”Pelko ja epätietoisuus purkautuvat aggressiivisena kommentointina, vihana. Taustalla voi olla pelkoa oman aseman ja vallan menettämisestä”, Saresma kertoo Ylelle.
Tutkija toivoo koululaisille opetettavan, ettei toisten haukkuminen ja uhkailu ole sallittua netissäkään. Hän toivoo, että ihmiset muistaisivat, etteivät ihmisten eriävät mielipiteet ole automaattisesti vääriä. Vihapuhetta viljeleville Saresma antaa Ylen haastattelussa yhden neuvon:
”Ajattele, että joku sanoisi niin sinulle tai lapsellesi. On omituista, että naisille tai turvapaikanhakijoille saisi sanoa mitä tahansa, kohdella heitä miten tahansa ja uhkailla. Jos vastaavaa tapahtuisi vaikka Suomen hallituksen jäsenille, sitä ei suvaittaisi. Samojen sääntöjen pitäisi koskea kaikkia.”
Lue lisää:
Iltalehti: Anttila pyytää anteeksi verkkokaupan mainosta (21.11.2015)
Naisasialiitto Unionin Facebook-sivut
Veronika Honkasalon Facebook-sivut
Aarikan Lotta: Otaniemi-feministin follow-up: Myrsky kylpyammeessa (27.4.2015)
Helsingin Sanomat, Nyt.fi: Koffin Facebook-päivitystä kritisoinutta huoritellaan netissä (13.5.2015)
Yle: Jyrki Kasvi: Miehet jotka vihaavat naisia netissä (19.2.2013)
Yle: ”Mä toivon että sut raiskataan” – Tutkija: ”Uhkauksista lyhyt matka tekoihin” (24.11.2015)
Kommentoi