Suomalaisia kehotettiin sosiaaliseen etäännyttämiseen – näin pandemia näkyy ihmisten arjessa

Koronakriisin vaikutukset näkyvät Oulun keskustassa. Ihmisten liikkuminen keskustassa on vähentynyt, kun lähes kaikki ravintolat, baarit sekä kivijalkaliikkeet ovat kiinni. Kuva: Sami Aspelund

Koronaviruspandemia tavoitti Suomen toden teolla maaliskuun puolessa välissä. Poikkeustilanteessa eläminen on rajoittanut sosiaalista kanssakäymistä ja vaikuttanut vapaa-ajan uudelleen järjestelemiseen. Vinkka News otti selvää, miten ihmiset suhtautuvat vapaa-ajan toimintojen menettämiseen ja millä tavalla niitä on onnistuttu korvaamaan.

Kysely toteutettiin viikolla 12 (17.3.–22.3.), joka oli ensimmäinen sosiaalisia kontakteja ja arkisia toimintoja rajoittava viikko. Google Formsilla toteutettu kysely jaettiin Oamkin viestinnän opiskelijoille ja opettajille. Lisäksi kysely julkaistiin Facebookissa.  Kyselyyn vastasi 198 henkilöä, joista suurin osa oli naisia. Vastaajien ikähaarukka oli 17–75 vuotta ja keski-ikä 37,5 vuotta.

Vapaa-aikaan ja harrastuksiin tullut selkeitä muutoksia  

Sosiaalisten tilanteiden välttäminen rajoittaa esimerkiksi ystävien, perheen ja sukulaisten tapaamisia.  Erilaiset kulttuuritilaisuudet, elokuvissa ja keikoilla käyminen, matkustaminen sekä monet liikuntaharrastukset, kuten kuntosalilla käyminen sekä ryhmäliikuntatunnit ovat peruuntuneet poikkeustilan vuoksi. Baareissa ja ravintoloissa asioiminen sekä kaupungilla notkuminen on muuttunut kotiseinien mittailuksi:   

”Olen luopunut päämäärättömästi kaupoissa ja kaupungilla pyörimisestä.”

”Varattu viikonloppu kylpylässä ja ulkomaan matka varmaan peruuntuvat.”

Kaikenlainen kilpailu- ja harrastustoiminta on pandemian vuoksi toistaiseksi jäissä, mutta eläinten kanssa on helppo pitää kiinni vapaa-ajan rutiineista. Esimerkiksi koirat, kissat ja hevoset on hoidettava poikkeustilanteesta huolimatta – niitä ei voi jättää varaston nurkkaan odottamaan.  

“Kissalle askarreltiin pahvilaatikko, jossa leikkiä ja etsiä herkkuja.”

“Koira on tyytyväinen, kun ei joudu jäämään yksin.” 

Oulun ratsastajia edustava Äimän vikeltäjät on joutunut erityistilanteen vuoksi pohtimaan harjoitusten toteuttamistapaa. Vikellys on ratsastuksen lajeista ainoa, jossa ihmiset ovat lähikontaktissa; vikeltäjät voimistelevat hevosen selässä. Fyysisen kontaktin vuoksi voimistelu on toistaiseksi muutettu etätreeniksi. 

Äimän vikeltäjien valmentaja Liisi Forsman kertoo antaneensa vikeltäjille esimerkiksi lihaskunto-ohjeita WhatsAppin kautta. Harjoitteet tukevat hevosen selässä tehtäviä liikkeitä, sillä ajatuksena on, että pitkähkö harjoittelutauko söisi mahdollisimman vähän lihaskuntoa. Hevosen selässä toteutettavaa vapaaohjelmaa voi halutessaan harjoitella tanssimalla. Osa harrastajien vanhemmista on rakentanut nuorille kotiin oman harjoittelupukin treenien mahdollistamiseksi.  

Toistaiseksi vikeltäjät treenaavat vapaaohjelmiaan ilman hevosta. Videolla Linnea Mujusen taidonnäyte vikellyksestä mielikuvitushevosen selässä. 

Aikaa kulutetaan Netflixin ja tanssitutoriaalien parissa 

Arjen ja vapaa-ajan muuttuminen on saanut kansalaisten jalkoihin vipinää. Vastaajien keskuudessa ylivoimaisesti suosituimmaksi vapaa-ajan toimintojen korvaajaksi nousi ulkoilu. Lenkkeilyn, metsässä vaeltamisen ja pyöräilyn lisäksi ihmiset ovat nousseet kotisohviltaan pulkkamäkeen tai palautelleet mieleen vanhoja harrastuksia, kuten hiihtämistä. Suurta kannatusta sai myös kaikenlainen sisällä tapahtuva liikkuminen, esimerkiksi erilaiset kotijumpat, puntti- ja kehonpainotreenit sekä etäyhteyksillä tapahtuvat ryhmäliikuntatunnit. 

“Luulen, että kohta tulee jotain joogavideoita ladattua.”

“Olen löytänyt tanssilliset treenitutoriaalit YouTubesta.”

Osa kertoo jatkavansa vanhoja harrastustoimintojaan, kuten neulomista ja lukemista. Aikaa kulutetaan etenkin suoratoistopalvelujen parissa, joista suosituimmaksi nousi Netflix. Vastaajat kuvasivat myös perinteisen television katselun lisääntyneen. Osa kertoi hakevansa kulttuurikokemuksia YouTuben kautta, ja seuraavansa artistien keikkoja Instagramista. Sosiaalisia suhteita ylläpidetään sosiaalisessa mediassa, videopuheluiden avulla sekä online-pelaamisella.  

Kotiin jumittuminen on herätellyt ihmisiä myös kotipuuhasteluun: aikaa kulutetaan siivoamalla, kotitöillä, joita ei ole aikaisemmin ehtinyt tehdä sekä pientä remonttia tekemällä. Kotona myös harrastetaan soittamalla, piirtämällä, käsitöiden parissa ja koodaamalla. 

Osa vastaajista ei ole kokenut tarvetta korvata tekemisiään:  

”Vietän kotona aikaa samalla tavalla kuin aiemminkin.”

Lapsille kehitellään aktiviteettejä ulkoilun, askartelun ja leipomisen merkeissä. Eräs vastaaja kertoo esimerkiksi opettelevansa ompelemaan keppihevosia yhdessä lapsensa kanssa. Vastaajan mukaan mielikuvitusta saa käyttää reilulla kädellä, jotta keksii kuukaudeksi tekemistä alakoululaisille.  

Meren läheisyydessä etäisyyden pitäminen tapahtuu luonnostaan. Nallikarissa riitti auringonlaskun ihastelijoita, ja jotkut olivat jopa piknik-tunnelmissa. Kuva: Sami Aspelund

Omaa aikaa haetaan lenkkipolulta  

Rajoitusten vuoksi lähes kaikki vapaa-aika vietetään toistaiseksi pääosin kotona. Useamman hengen talouksissa asuvilla tämä tarkoittaa yksin olemisen ja oman ajan vähenemistä. Suurin osa vastaajista kertoi hakevansa omaa aikaa lisäämällä ulkoilun määrää joko yksin tai lemmikin kanssa. Osalla vastaajista on mahdollisuus vaihtaa kotona tilaa tai huonetta, mikä koettiin tärkeäksi tavaksi saada yksityisyyttä.  Parisuhteissa elävien neuvottelutaitoja koetellaan poikkeustilanteessa: vastauksista ilmeneekin, kuinka tärkeää, ja joskus myös vaikeaa, on osata pyytää omaa aikaa.   

“Asun kahdestaan avopuolisoni kanssa. Olemme pyrkineet jakamaan tiloja niin, että välillä toinen viettää vaikkapa makuuhuoneessa aikaa läppärin kanssa ja toinen saa sitten olohuoneen itselleen. Myös kävelyille lähtemällä saa molemmille vähän omaa aikaa.” 

Pienissä ja ahtaammin asuvissa, useamman ihmisen talouksissa oman tilan löytäminen on selkeästi vaikeampaa. Monet eristävätkin itsensä ympäröivältä maailmalta esimerkiksi kuulokkeiden ja tietokoneen avulla. Jatkuva kotona oleskelu ja siirtyminen etätyöskentelyyn näkyy myös elektroniikan myynnissä. Toimialajohtaja Mikko Polso Osuuskauppa Arinasta kertoo myynnin kasvaneen merkittävästi tietotekniikan puolella.

“Tietyt laitteet ovat jopa loppuneet hyllystä ja niitä on pyritty hankkimaan uusiltakin toimittajilta ympäri maailmaa”, Polso kertoo.

Lähiympäristössä tapahtuva ulkoilun määrä on kasvanut roimasti. Kuva: Sami Aspelund

Työryhmän toimittajat: Saara Pasanen, Tiina Jokinen, Sami Aspelund, Sini Meriläinen.

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*