Raikas marraskuinen aamu on juuri valkenemaisillaan. Auringon ensisäteet heijastuvat Oulun kaupunginkirjaston ikkunoista. Kirjaston ovet ovat auenneet vasta tunti sitten, mutta hyllyjen välissä ei suinkaan ole autiota. Jo aamusta tänne on tultu opiskelemaan, selailemaan aikakausilehtiä ja sivelemään uutuuskirjojen kansia.
Kirjastojen maine hipihiljaisina tietolaitoksina on yksipuolinen. Päätarjontansa, kirjojen lainaamismahdollisuuden lisäksi esimerkiksi Oulun kirjastoilla on paljon muitakin palveluita valikoimissaan.
Kirjastonhoitaja Aki Huovinen purkaa juuri palautettuja kirjoja hyllyyn. Tämä on kuitenkin vain pieni murto-osa siitä kaikesta työstä, jota kirjastonhoitajien työpäivät pitävät sisällään.
“Kyllä tässä saa todella monena olla. Meillä on nykyään kirjastoissa niin monenlaisia oheispalveluita, että huoli siitä, ettei töitä riittäisi, on kyllä aivan turha”, Huovinen toteaa.
Oulun kirjastojen tarjoamista palveluista hän mainitsee esimerkiksi viikoittaiset kirjastossa järjestettävät tapahtumatuotannot, välinevuokrauksen, digitaalipalvelut, verkkopalvelut, studiotilat ja digiopetuksen.
Edes kirjaston markkinointi ei tahdo pysyä uusien palveluiden perässä. Harva asiakkaista on vielä kuullut esimerkiksi lukuopas-palvelusta, jossa käyttäjän on mahdollista tilata omaan makuun räätälöity lukupaketti.
Suomalaiset tuntuvat kuitenkin olevan vallan perinteistä kansaa, ja moni hakeutuu kirjastoon edelleen etenkin silloin, kun kaipaa rauhallista ja hiljaista paikkaa tai hetken rentoutumista. Kaikkea ei tarvitsekaan uudistaa.
Huovinen ei näe konkreettisen, käsinkosketeltavan kirjallisuuden katoavan kuvioista ainakaan aivan hetkeen.
“Totta kai yhteiskunta digitalisoituu, mutta ei se lasku tule jyrkkä olemaan. Suurin osa asiakkaistamme on todella perinteistä, ja esimerkiksi osa julkaisutoiminnasta on jopa aktiivisempaa kuin aiemmin. Vaikkapa urheilukirjallisuus on kovassa nousussa.”
Asiointia vapaaseen tahtiin
Myös omatoimikirjastot ovat aktivoineet suomalaisia kirjastopalveluiden pariin. Järjestelmä mahdollistaa kirjastossa käymisen aukioloaikojen ulkopuolella, sillä käyttäjä asioi henkilökohtaisen kirjastokorttinsa ja pinkoodin avulla.
Oulun asiakaskunta lukeutuukin yhdeksi Suomen aktiivisimmista omatoimikirjastojen käyttäjistä, ja sen alaisuudessa toimii tällä hetkellä kymmenen kirjastoa, jotka sallivat itsenäisen lainaamisen.
Kaikkia eivät vapaammat vierailuajat kuitenkaan kiinnosta. Lukunurkkauksen muhkealla sohvalla romaania lukeva nuori nainen kertoo, ettei ole kovinkaan tietoinen omatoimikirjastojen käytännöistä, eivätkä ne juuri innostakaan. Hän sanoo käyvänsä kirjastossa lähes päivittäin kouluhommien takia. Lukeminen on aina ollut myös tärkeä harrastus.
“Olen kyllä jonkin verran perillä noista oheispalveluista, mutta ei tule hyödynnettyä juurikaan. Tykkään käydä Oulun pääkirjastossa, täällä on ihanan runsas valikoima ja hyvä palvelu”, nainen summaa.
“Kyllä tämä on paikka, jossa minä viihdyn!” hän hymyilee.
Kommentoi