Ihmiset kokevat korkeakoulutuksen lisäävän kansanedustajaehdokkaan asiantuntijuutta 

Kauppakeskus Valkeassa äänestys kävi vilkkaana viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä 28.3. Jono ulottui kauppakeskuksen ovelle asti. Kuva: Samppa Kalliorinne

Kansanedustajaksi pääsee todennäköisimmin korkeasti koulutettu, keski-ikäinen mies. Tilastojen valossa vähän koulutettu nuori pärjää vaaleissa heikosti. 

”Eduskunnassa ihmiset ovat koulutetumpia kuin väestö keskimäärin ja se johtuu monesta tekijästä. Usein halutaan äänestää itsestään parempaa versiota. Todennäköisesti ei haluta äänestää heikommin kouluttautunutta kuin itse on, koska koetaan, että korkeampi koulutustaso lisää asiantuntijuutta”, valtio-opin professori Kaisa Herne Tampereen yliopistosta listaa syitä.  

Jutun yhteydessä tehdyn Vinkka Newsin kyselyn mukaan noin 50 prosenttia vastaajista piti ehdokkaan ammattia vain vähän tai ei ollenkaan valintaan vaikuttavana tekijänä. Äänestystulokset kertovat kuitenkin toisin: Korkeasti koulutettuja ja hyvätuloisissa ammateissa työskenteleviä kansanedustajia oli vaalien jälkeen huomattavasti enemmän kuin perinteisissä työläisammateissa toimivia edustajia.  

Kaisa Herne työskentelee Tampereen yliopistolla valtio-opin professorina. Kuva: Kaisa Herneen kotialbumi

”Tietynlaiset asiantuntijat korostuvat eduskunnassa. Siellä on paljon juristeja ja lääkäreitä. Perinteiset työläisammatit eivät juurikaan näy tai ovat vähemmistössä”, Herne sanoo. 

Kansanedustajaehdokkaiden koulutustaustat olivat monipuoliset. Vaalit.fi listaa ammattien joukkoon myös koulutustason, sillä ehdokkaat ovat saaneet itse valita, mitä ammattikyselyyn ilmoittavat.

72 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että puoluekanta vaikutti paljon heidän valintaansa. Ehdokkaan puoluekanta vaikutti noin 23 prosenttiin kohtalaisesti. Vain noin prosentti sanoi, että puoluekanta ei vaikuttanut ollenkaan äänestämiseen. 

”Erilaiset äänestäjäryhmät arvostavat erilaisia piirteitä ehdokkaassa. Yleensä äänestetään itsensä kaltaista ehdokasta: nuoret äänestävät nuoria ja naiset naisia. Koulutus on itsensä kaltainen, eli monesti äänestetään myös omaan ammattiryhmään kuuluvaa ehdokasta”, Herne summaa. 

Keski-ikäisyys on kansanedustajaehdokkaalle hyödyksi 

Kaikkien kansanedustajaehdokkaiden iän keskiarvo oli 45,8 vuotta. Äärioikeistolainen Sinimusta Liike oli nuorin puolue, kun 88 ehdokkaan iän keskiarvo oli 34,6 vuotta. Vanhin puolue taas Suomen kommunistinen puolue, jossa ehdokkaiden keskiarvo oli 52,8 vuotta, heillä ehdokkaita oli listoilla 65. 

Noin 32 prosenttia kyselyyn vastaajista oli sitä mieltä, että ehdokkaan ikä vaikutti kohtalaisesti valintaan. Vastauksissa nähtiin myös tiukkoja lukemia: Noin 25 prosentille ikä vaikutti paljon äänestyskäyttäytymiseen, ja noin 25 prosenttia vastaajista kertoivat, että ehdokkaan ikä vaikutti äänestyskäyttäytymiseen vähän. 

”Ikäjakaumassa aliedustettuna ovat nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat. Keski-ikäisten enemmistö selittyy samalla tavalla kuin aiemmin kerroin (itsensä kaltaisen ehdokkaan äänestämisestä), eli nuoret äänestävät nuoria, vanhemmat vanhempia”, Herne avaa ikäjakauman epätasaisuutta.   

Herneen mukaan naisten osuus eduskunnassa on kasvanut koko ajan.  

”Uudessa eduskunnassa on edelleen hieman enemmän miehiä, vaikka ehdokkaista enemmistö oli naisia.”

Kansanedustajien rivit eivät ole aina olleet niin korkeasti koulutettuja 

Herne kertoo, että eduskunnassa oli ennen vähemmän korkeasti kouluttautuneita kuin nykyään. Hänen mukaansa vasemmistopuolueissa oli kymmeniä vuosia sitten runsaammin ammattiyhdistystaustaisia ehdokkaita, eikä heillä ollut välttämättä niin korkeaa koulutusta. 

”Aikaisemmin myös väestö on ollut keskimäärin huonommin kouluttautunutta kuin nykyään”, Herne jatkaa. 

Valittujen kansanedustajien ammattitausta oli huomattavasti suppeampi. Taulukkoon on kerätty 11 yleisintä ammattia, koska niin monella ammatilla oli 4 edustajaa.

Yleisimpänä ammattina kansanedustajaehdokkaille nousi yrittäjä, joita jokaisen puolueen listoilta löytyi runsaasti, varsinkin perussuomalaisten ja Kokoomuksen keskuudessa. Myös entisiä kansanedustajia oli paljon mukana vuoden 2023 vaaleissa. Hieman yllättäen myös opiskelijoita oli jokaisen listoilla huomattava määrä, eniten kuitenkin vihreiden listoilla. Sairaanhoitajia oli eniten SDP:n ehdokkaissa. 

Valituiksi tulleiden ehdokkaiden ammattien kärkipäässä oli niin ikään kansanedustaja, yrittäjä, sekä eri tieteenalojen maistereita. Kouluttamattomampia edustajia ei juurikaan ollut listoilla. 

Tilastoja tutkimalla voi siis päätellä, että kansanedustajaksi mielivän henkilön kannattaa olla kansanedustaja jo pestiä hakiessaan. 

Jutun yhteydessä tehtyyn kyselyyn vastasi 935 henkilöä.   

Tilastotietojen lähde: https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/ladattavat_tiedostot_ehd.html

Työryhmä: Samppa Kalliorinne, Meliina Anias ja Roosa Leinonen.

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*