Totta vai tarua? Aivotärähdyksen voi lähivuosina havaita verinäytteestä kentän laidalla

Entinen jääkiekkoilija Kaj Linna kertoo Iltalehden jutussa (14.10.2018), että on olemassa veritesti, jota voi käyttää aivotärähdysten tunnistamiseen. Linnan mukaan testin vastaus kysymykseen, onko henkilöllä aivotärähdys, on selkeä kyllä tai ei. Jutussa kerrotaan myös, että testin kehittäminen kentän laidalla tehtäväksi on mahdollista jo viiden vuoden sisällä, mikäli halukkuutta löytyy.

Väite on ainakin osittain totta.

Turun yliopistollisen sairaalan ja Turun yliopiston palveluksessa työskentelevän neurologian ja neurotraumatologian professorin Olli Tenovuon mukaan verinäytteestä voidaan mitata pieniäkin määriä aivoperäisiä merkkiaineita. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, ettei ole aukotonta tietoa siitä, mikä on varmuudella poikkeava arvo ja mitä koholla olevat pitoisuudet tarkoittavat.

”Yleisesti ottaen aivotärähdys-termiä ei ole edes yksiselitteisesti määritelty, eikä siis ole olemassa hyväksyttyä määritelmää tälle käsitteelle”, Tenovuo avaa.

Oulun yliopiston neurokirurgian professori Ville Leinonen pitää mahdollisena, että testi voisi olla käytössä viiden vuoden sisällä. Ongelmia kuitenkin riittää vielä tässä vaiheessa.

”Haasteena on se, että testeissä on helposti teknistä vaihtelua. Näytteenottomenetelmä voi vaikuttaa tuloksiin. Lisäksi tuloksia voi sekoittaa esimerkiksi muu samanaikainen ei-aivovamma”, Leinonen pohtii.

Myös Tenovuon mukaan testi voi olla käytössä esitetyn aikarajan puitteissa

”Jos tiedetään, mikä on sillä tavoin poikkeava tulos joko yksittäisestä merkkiaineesta tai useamman aineen yhdistelmästä, että aivoille on syytä antaa aikaa toipua, testin tekninen toteutus kentän laidalla tehtäväksi ei ole ongelma.”

Selkeän kyllä tai ei -vastauksen osalta asiantuntijat ovat epäröivällä kannalla. Tenovuo toteaa, että jos testistä halutaan sataprosenttisen luotettava, tällöin se toteaa sataprosenttisella varmuudella kaikki aivotärähdykset. Tämä taas tarkoittaa sitä, että testi tulee antamaan myös merkittävän määrän niin sanottuja vääriä positiivisia.

”Kun tällaista testiä sovelletaan käytäntöön, jää nähtäväksi, mikä on käyttäjille hyväksyttävä taso sensitiivisyydessä ja spesifisyydessä. Esimerkiksi jääkiekon MM-finaalissa valmentaja odottaa hyvin suurta varmuutta sille, ettei pelaajaa oteta turhaan pois kentältä”, Tenovuo pyörittelee.

Leinosen mukaan biomarkkerit perustuvat aivokudoksesta vammautuessa vapautuviin molekyyleihin, mutta esimerkiksi henkeä uhkaava kovankalvon alainen tai päällinen vuoto ei ole testillä poissuljettavissa.

”Niissä ei välttämättä ole aivovammaa lainkaan ennen kuin vuoto kasvaessaan johtaa aivojen hernioitumiseen ja kuolemaan”, Leinonen huomauttaa.

 

Totta vai tarua: 50/50

Kaj Linna antoi lausunnoissaan yltiöoptimistisen kuvan, vaikkei mikään varsinaisesti ollut kovin pahasti pielessä. Teoriatasolla väitetyt asiat ovat mahdollisia, mutta suuri vuori on edelleen kiivettävänä. Lääketieteessä tulevaisuuden ennustaminen on todella vaikeaa. Toivottavaa tietysti on, että viiden vuoden päästä voitaisiin sanoa Linnan olleen oikeassa.

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*