Edessäni avautuu valkoinen tyhjyys. Mikään ei piirrä horisonttia, jaa taivasta maasta. Ei ole taivasta, maata eikä etäisyyksiä. Huomaan myös, että minulla ei ole vartaloa. Edessäni leijuu kaksi rinkulapäistä kapulaa käsieni korkeudella.
Sitten kaikki, mikä äsken oli valkoista, on nyt mustaa. Pian olen aavikolla, kapuloiden paikalla on konekivääri ja moottorisaha ja minua kohti juoksee laumoittain aivan liian isoja kuoriaisia.
Päihitettyäni pilvenpiirtäjänkokoisen muumion olen saanut tarpeekseni. Ojennan kapulat pois ja repäisen päätäni kiristävän tarranauhan auki. Aavikko väistyy ja tilalle tulee todellisuus: hämärä huone, Legomeri, sohvarypäs ja virnuileva Tomi Thurlin, LudoCraft -pelifirman luova johtaja.
”Miltäs se vaikutti?” Thurlin kysyy.
Hauskaltahan se vaikutti. Kokeilin juuri HTC Vive VR -virtuaalitodellisuusjärjestelmää. Tämän vuoden huhtikuussa julkaistu Vive on myynnissä olevista virtuaalitodellisuusjärjestelmistä edistynein. Muista järjestelmistä poiketen Vive seuraa koko vartaloa kahdella ”majakalla”. Temmellysalueen kulmiin pystytetään pienen kameran kokoiset sensorit, jotka luovat näkymättömän verkon. Mikäli pelaaja on liikkumassa sensorien ulkopuolelle tulee hänen näkökenttäänsä sininen turva-aita. Aitaa kannattaa uskoa, sillä todellisessa maailmassa vastassa saattaa olla sohva, pöytä tai seinä.
Vive -kokemus ei ole halvimmasta päästä. Itsessään Viven hinta on tonnin luokkaa ja vaatii tietokoneelta vääntöä.
”Ei meiltä löytynyt ennestään tarpeeksi tehokasta tietokonetta, joten sekin piti ostaa. Myös telineet sensoreille piti ostaa erikseen, joten äkkiä tämä elämystestailu tuli maksamaan kolme tonnia”, Thurlin kertoo nauraen.
”Ostimme laitteen ensisijaisesti pelielämystestaukseen, mutta sittemmin olemme alkaneet miettiä pelinkehittämistä tällekin alustalle”, Thurlin kertoo.
”Olemme pyöritelleet myös augmented reality -ideoita aikaisemmin, joten virtuaalitodellisuus ei ole meille täysin vieras maailma”, hän jatkaa.
Ideoiden aika
Augmented reality, eli suomeksi lisätty todellisuus on tuloillaan olevaa teknologiaa. Siinä käytetään läpinäkyviä näyttöjä, eli aika usein linssejä. Näytöille tuodaan tietokonegrafiikalla luotua informaatiota: kuvia, tekstiä tai vaikka GPS-koordinaatteja. Käyttötarkoituksia augmented realitylle ovat löytäneet nopeiten teknologian aallonharjalla surffaajat: peliteollisuus ja aseteollisuus.
Kuten augmented realityllä, myös virtuaalitodellisuudella on käyttöä pelien ulkopuolella. Italialainen neurokirurgi Sergio Canavero valmistautuu maailman ensimmäiseen päänsiirtoleikkaukseen. Uuden vartalon saava Valery Spiridonov harjoittelee elämää uuden vartalon kanssa virtuaalitodellisuudessa. Teknologialle löytyy kuitenkin hieman arkipäiväisempääkin käyttöä.
”On puhuttu, että virtuaalitodellisuudella voitaisiin jatkossa hoitaa nykyään netissä lomakkeilla hoidettavat askareet. Esimerkiksi pankissa asiointi voitaisiin hoitaa näin. Miksi ei vaikka psykiatrikäynnit hoituisi samalla”, Thurlin sanoo.
Tämä ei ole virtuaalitodellisuuden ensimmäinen tuleminen. Ensimmäinen tuleminen kaatui vuosikymmeniä sitten teknologian kömpelyyteen. Nyt teknologia on valmis vastaamaan haasteeseen, mutta löytyykö toiselle todellisuudelle tarvetta tai ideoita?
”Facebook osti itselleen virtuaalitodellisuusjärjestelmän, Oculus Riftin. En usko, että he olisivat sitä ostaneet ellei heillä olisi vankka luotto tähän teknologiaan ja ideoita sen varalle”, Thurlin kertoo.
Oculus Riftille onkin kehitteillä lyhytelokuvia ja TV-sarjoja. Suomessa Yle testaa virtuaalitodellisuutta sotajournalismin kentällä ja uusia tapoja kokea live-tapahtumia. HTC:n ja Facebookin lisäksi virtuaalitodellisuuden kelkkaan ovat hypänneet myös Samsung, Google ja Sony, joten teknologian takana on isoja rahoja.
Lisää aiheesta:
Smithsonianmag: Head Transplant Patient Will Use Virtual Reality to Smooth Transition to New Body
Kommentoi