Syksyllä 2009 Keminmaasta saapui ujo tyttö opintojen perässä Ouluun. Unelma-ammatti toi Pauliina Bomströmin yksin täysin vieraaseen kaupunkiin.
Alkutaipale uudessa paikassa oli Bomströmille aluksi vaikeaa. Vaikka koulusta löytyi muutamia kaveri, tunsi hän itsensä silti välillä yksinäiseksi. Kirjastonhoitajan opintoja suorittanut innokas lukutoukka löysikin vastauksen yksinäisyyteen kirjastosta. Tyttöjen talon esite herätti Bomströmin kiinnostuksen. Talolla pidettävä Teehetki kuulosti rennolta keskustelupaikalta, jossa pääsisi tapaamaan saman ikäisiä ihmisiä.
”Teehetki tarjosi paljonkin silloin, kun olin itse kävijänä. Sain paljon uusia tuttuja ja tietoa Oulusta sekä erilaisista harrastusmahdollisuuksista. Silloin Oulu oli kuitenkin vielä tosi vieras kaupunki. Jotenkin tutustui siinä myös kaupunkiin ja Tyttöjen talosta tuli semmoinen rento kahvittelupaikka. Vuosia myöhemmin palasin sitten just siihen teehetkeen takasin.”
Tyttöjen talo tarjoaa monipuolista toimintaa nuorille tytöille ja naisille. Toimintaa hoitavat talon henkilökunta, mutta osa toiminnoista pyörii myös vapaaehtoisten voimin. Omien hyvien kokemusten saattamana myös Bomström toimii tällä hetkellä vapaaehtoisena Tyttöjen talolla.
Valmistuttuaan Bomström työskenteli jonkin aikaa kotipaikkakunnallaan sekä Tervolassa, mutta palasi tämän jälkeen Ouluun. Avopuoliso sekä uusi työ erityisesti nuorten parissa toivat Bomströmin takaisin tuttuun kaupunkiin. Nyt hän on työskennellyt Oulun seudun ammattiopiston eri yksiköiden kirjastoissa lähes kolme vuotta. Bomströmin monipuoliseen työhön kuuluu muun muassa manga-kerhon ohjaaminen, jota hän päätyi pitämään sattumalta. Nykyisessä työpaikassaan Bomström törmäsi jälleen myös Tyttöjen taloon ja sen toimintaan.
”Koululla oli erilaisia ständejä ja sieltä bongasin tyttöjen talon ständin. Samana iltana sattui olemaan vapaaehtoisten ilta ja menin sitten käymään siellä töiden jälkeen. Olin ajatellut jo aikaisemmin, että voisin tehdä jotain vapaaehtoistyötä töiden ohella, mutta en tiennyt missä. Nuorten parissa halusin kuitenkin olla ja ehkäistä myös samalla yksinäisyyttä. Manga-kerhoa pitäessä huomasin, että voin antaa itsestäni enemmän. Kannustaa nuoria harrastamaan enemmän sekä inspiroida heitä. Tutustun työssäni myös paljon nuoriin ja siellä huomaa, että tämmöiselle paikalle on tarvetta. Monelle kaupunki on ihan uusi, joten tarvitaan paikkoja, jossa voi tutustua saman ikäisiin ja saada lisää rohkeutta. Jos keskustelu luokkakavereiden kanssa jännittää, niin täällä voi harjoitella myös sitä.”
Bomström on toiminut vapaaehtoisena juuri teehetkessä, jossa hän itse kävi opiskeluaikoinaan. Teehetkissä keskustellaan rennosti arkipäiväisistä asioista. Opiskelu, työssäkäynti ja harrastukset herättävät eniten keskustelua. Kävijät ovatkin kiitelleet paljon mukavasta ja rennosta keskusteluhetkestä. Hyvä palaute innostaa myös Bomströmiä jatkamaa vapaaehtoistyötä. Hänelle teehetki on arjen piristysruiske ja samalla myös voimaannuttava kokemus. Teehetken lisäksi Bomström on aloittanut myös Tyttöjen talolla manga- kerhon.
”Minä saan tästä hirveästi uutta ajateltavaa ja pääsen näkemään nuorten elämää ihan läheltä. Ulkonäköpaineet ovat selvästi kasvaneet näin somen aikana nuorten keskuudessa. Monet miettivät, ovatko ’oikean’ näköisiä. Omassa nuoruudessa ei otettu päivittäin kuvia ja postattu niitä mihinkään. Täällä kannustetaan kuitenkin toisiamme. Parhaimpia muistoja ovat lennokkaat keskustelut teehetkissä, joille ollaan yhdessä naurettu. Ollaan saatu huumoria irti naisten arkielämästä ja niistä ulkonäköpaineistakin.”
Bomströmille kirjastotyön ja vapaaehtoistyön yhdistäminen ei ole koskaan tuntunut raskaalta vaan hän kokee tekevänsä unelmatyötään tällä hetkellä. Vapaaehtoistyötä Bomström haluaa jatkaa myös vielä pitkään ja lisätä sitä aina oman työn salliessa. Tehokas nainen rentoutuu myös vapaa-ajallaan kirjojen parissa.
”Lukeminen ja just semmoinen uppoutuminen tarinoihin kirjoissa ja peleissä rentouttaa mua. Avopuoliso ja ystävät ovat minulle myös tärkeitä voimavaroja. Olen onnellinen, koska olen löytynyt just itselleni sopivan alan ja vastuullisen työn, jossa voin itse paljon vaikuttaa työtapoihin. Toivon, että tulevaisuudessa voisin jatkaa samaa työtä sekä tällä nykyisellä työtahdilla.'”
Kasvaminen ja teini-ikä ovat yleensä kaikille vaikeaa aikaa. Nykypäivänä eritysesti sosiaalinen media asettaa myös tähän omat haasteensa. Omia kuvia jaetaan yhä enemmän eri kanavilla ja kommenteilla haetaan hyväksyntää. Tämä kehittää nuorille jatkuvia ulkonäköpaineita ja epävarmuutta. Asiaa ei auta, että sosiaalinen media on nostanut esiin henkilöitä kuten bloggaajia, jotka esittelevät omaa elämäänsä blogin kautta. Kuvat ja tekstit antavat hyvin usein liian positiivisen kuvan henkilön elämästä. Bomströmin mielestä lukeminen olisikin ratkaisu näihin ongelmiin ja lukuintoa tulisikin ylläpitää pienestä asti.
”Kirjoista löytyy paljon hyviä elämänohjeita. Samaistuttavia henkilöitä, samanlaisia tilanteita ja ongelmia kuin itsellä. Sieltä löytyy hyvin vinkkejä myös omiin tilanteisiin. Koen itse, että olen oppinut paljon kirjoista jo nuorena. Nykyään nuoret seuraavat paljon sosiaalisen median henkilöitä, joilta etsitään vastaavia asioita. Sosiaalisen median kautta näkee kuitenkin vain pintaraapaisun henkilön elämästä eikä hän välttämättä kerro tietyistä asioista. Nuoria pitäisi innostaa lukemaan pienestä pitäen jo koulussa. Opettajilla on paljon valtaa, mitä kirjoja asettaa vaihtoehdoiksi eri tehtäviin.”
Joudumme lopettamaan haastattelun pikaisesti, koska kerhoon tulevat nuoret ovat saapuneet jo Tyttöjen talolle. Bomström ottaa heidät vastaan lämpimästi hymyillen. Heitä katsoessa tuntuu, että Bomström on ehdottomasti oikeassa paikassa ja näille nuorille hän on loistava esimerkki ja tukipilari.
Kommentoi