Viittomakielisen ihmisen oikeuksiin kuuluu saada tulkkausta ilmaiseksi, mutta tällä hetkellä palvelua ei tarjota lain edellyttämällä tavalla. Kuurojen Liiton mukaan Kela sulki lainvastaisesti erilaiset tallenteet, tv-ohjelmat sekä podcastit tulkkauspalvelun ulkopuolelle viime vuonna. Tämä hankaloittaa tiedonvälitystä viittomakielisille ihmisille.
Oulussa Kuurojen Palvelusäätiö tarjoaa muun muassa palveluasumista, tuettua asumista, ja päivätoimintaa. Palvelukeskus Runolan yksikön johtaja Kirsi Latva-Aho kommentoi asiaa seuraavasti:
“Useimmat viittomakieliset ihmiset tarvitsevat ulkopuolisen kuulevan ihmisen tai vaihtoehtoisesti tulkin apua tiedonsaamiseen. Muuten asukkaat jäävät ulkopuoliseksi talon ulkopuolella tapahtuvasta viestinnästä ja erinäisistä tiedotusasioista.”
Viittomakieli on samaan tapaan äidinkieli kuin vaikka suomen tai ruotsin kieli. Tämän vuoksi on tärkeää, että palveluja on saatavilla viittomakielellä, eikä vain suomeksi tekstitettynä. Tekstityksen toinen ongelma on se, että äänenpainot tai kielensävyt eivät välity samalla tavalla viittomakieliselle, kuin ne välittyisivät viitottuna.
Tulkkia on haastavaa saada apuun
Palvelukeskus Runolan asiakkaiden arjen sujuvoittamiseksi Latva-Aho mainitsee heidän viittomakielisen työntekijänsä lähtevän asiakkaan kanssa asioille. Lisäksi he pyrkivät myös saamaan tulkin asiakkaan mukaan aina kun se on suinkin mahdollista.
“Heidän täytyy viedä tietoa täältä mennessään, kun asiakas ei itse pysty niitä asioita kertomaan “, toteaa Latva-Aho.
Tulkkeja on valitettavan haastavaa saada apuun lyhyellä varoitusajalla, sillä systeemissä ei pysty valitsemaan itse ajankohtaa tarkasti, jolloin tulkkia tarvittaisiin.
Kelan palveluissa asiakas voi tehdä vain ehdotuksia tästä. Tulkit ja asiakkaat eivät löydä toisiaan, kertoo Kuurojen Liitto tiedotteessaan.
Latva-Aho samaistuu tulkin hankinnassa ilmeneviin vaikeuksiin ja kertoo suurimman ongelman olevan juuri lyhyellä varoitusajalla tapahtuvat tilanteet.
“Jos esimerkiksi tarve tulkille olisi huomiselle tai ylihuomiselle, niin tulkkia ei yleensä saa.”
Palveluiden saatavuus on vaihtelevaa
Viittomakieltä käyttää noin 14 000 ihmistä Suomessa. Käyttäjäryhmään lukeutuu kuurot, huonokuuloiset, kuuroutuneet kuin myös kuulevat ihmiset. Suuresta lukemasta huolimatta Kela ei ole onnistunut järjestämään viittomakielisille toimivaa palvelua.
Suurin osa kaupungin palveluista on ulkopuolisten tulkkien varassa. Osa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista sekä seurakunnista on kuitenkin onnistunut huomioimaan tämän ihmisryhmän erityistarpeet.
Perheellisille Kuurojen liitto tarjoaa Pohjois-Pohjanmaalla perhekursseja sekä lastenleirejä, jotta sekä vanhempien ja lasten taitoja viittomakielen saralla pystyy kehittämään niin, että heidän keskinäinen kommunikaationsa olisi sujuvampaa. Näiden lisäksi Oulun kirjastolla on viittomakielistä aineistoa niin kohderyhmälle kuin muillekin kielestä kiinnostuneille.
Oulun kaupunki järjestää kuntosaliryhmää, joka on suunnattu niin kuulovammaisille, viittomakielisille kuin aistivammaisille.
Oulun hiippakunnalla on myös viittomakielinen kuurojen pappi, joka vastaa jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista sekä viittomakielisten messusta ja kuorosta.
Pohteen sivuja päivitettiin viime vuonna niin, että nyt palveluista kerrotaan myös viittomakielellä, jotta palveluiden ja avunsaamisen kriteerit ymmärrettäisiin ilman tulkkiakin.
Lähteet:
Kuurojen Liitto: Kelan lainvastaiset rajaukset vaikeuttavat kuurojen elämää
Kulttuuria kaikille – Viittomakieli ja viittomakieliset
Kommentoi