Saamelainen kulttuuri oli vahvasti esillä Oulussa viime viikolla. Muun muassa saamelaisia lyhytelokuvia ja musiikkia esitettiin osana saamen kielen, saamelaisen kirjallisuuden ja kulttuurin symposiumia, joka järjestettiin Oulun yliopistossa 11. – 14.11. Symposiumilla tarkoitetaan tieteellistä tai akateemista tilaisuutta.
Lyhytelokuvat tuovat esiin piileviä maailmoja
Elokuvateatteri Starissa nähtiin keskiviikkona 12.11. viisi saamelaista lyhytelokuvaa osana Oulun yliopistolla järjestettyä symposiumia. Valkokankaalla nähtiin muun muassa Sunná Nousuniemen ja Tuomas Kumpulaisen ohjaama lyhytelokuva ÁHKUIN (2024).
ÁHKUIN on tehty osana alkuperäiskansojen lyhytelokuvakollektiivia. Elokuva kertoo Nousuniemen edesmenneen isoäidin tarinan ja käsittelee saamelaista maailmankuvaa muun muassa populaarikulttuurin avulla. Nousuniemi esiintyy itse elokuvassa.
Nousuniemi kertoo, että itse elokuva ei ole keskittynyt lisäämään tietoisuutta saamelaisesta kulttuurista. Nousuniemi pitää kuitenkin tärkeänä, että taiteen kautta on mahdollista tuoda erilaisia todellisuuksia nähtäväksi, ja sitä kautta lisätä yhteenkuuluvuudentunnetta, ymmärrystä ja empatiaa.
Nousuniemi opiskeli Giellagas-instituutissa vuonna 2013. Hänen mielestään saamelainen kulttuuri on Oulussa nykyään huomattavasti näkyvämpää kuin ennen.
“Mielestäni on ihanaa, että nyt on ehkä päästy sille tasolle, että saamelaiskulttuuri on, näkyy, kuuluu ja elää”, toteaa Nousuniemi.
Saamelaisen rapmusiikin moderni sävy yllättää
Yökerho 45 Specialissa soi kahtena iltana saamelainen musiikki. Keskiviikkoiltana 12.11. saamelaisen rapmusiikin illassa esiintyivät Amoc, Yungmiqu ja Jezebro.
Artistinimellä Yungmiqu tunnettu Mihkku Laiti arvostaa suuresti mahdollisuutta päästä esiintymään saamelaisena artistina Oulussa. Asia ei ole Laitin mielestä itsestäänselvyys.
“Yleisin kommentti mitä keikoilta saan: Mitään en ymmärtänyt, mutta kuulosti hyvältä”, kertoo Laiti
Laitin mukaan yleisö Oulun keikoilla koostuu pääsääntöisesti saamelaisista opiskelijoista. Saamelaisuuden ympärillä on paljon epätietoisuutta, jolloin moni kulttuurista tietämätön ei välttämättä uskaltaudu paikalle.
“Jotenkin tuntuu, että niillä keillä on ennakkoluuloja jollain tapaa olettavat, että sieltä tulee tyyliin joku rummun kanssa paukuttamaan”, pohtii Laiti.
Laiti kokee, että monille saattaa tulla yllätyksenä, kuinka valtavirtaan sopivan kuuloista esimerkiksi hänen musiikkinsa on.
Tärkeintä on yhteisöllinen fiilis
“Huolimatta siitä, että Oulu onkin Suomessa ‘saamelaiskeskittymä’, saamelainen kulttuuri ei kuitenkaan välttämättä tule arjessa vastaan”, kertoo Laiti.
Mahdollisuuksia päästä mukaan saamelaistoimintaan kuitenkin löytyy esimerkiksi Gieku ry:n kautta, joka on Oulun yliopiston saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestö.
Saamelaisuuden näkyminen Oulussa on Laitin mielestä todella positiivinen asia. Laiti kertoo, että vaikka kokoontuessa muiden saamelaisten opiskelijoiden kanssa pääkieli onkin usein suomi, tärkeintä on silti porukan henki ja yhteisöllinen fiilis. Musiikissa kieli on kuitenkin lähtökohtaisesti aina pohjoissaame.
“Rehellisesti sanottuna olisi aika ankeaa, jos tätä kieltä ei pääsisi käyttämään millään tavalla”, toteaa Laiti.
45 Specialissa saamelaista musiikkia esittivät vielä torstai-iltana 13.11. Ulla Pirttijärvi & Ulda ja dj-kollektiivi Article 3.
Tämän vuoden saamesymposiumin tieteellisenä ohjelmana oli 30 esitelmää saamen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin aloilta. Symposiumin järjestivät yhteistyössä Sámi Giellagáldu, Oulun yliopiston Giellagas-instituutti, Oulu 2026 kulttuuripääkaupunkihanke ja Gieku ry.
Kommentoi