Varusmiespalvelusta suorittavat naiset kohtaavat usein epäasiallista käytöstä palveluksen aikana. Vähätteleviä kommentteja voi kuulla sekä varusmiehiltä että kantahenkilökunnalta. Puolustusvoimien keinot toiminnan torjumiseksi eivät ole tuottaneet haluttua tulosta.
Haastateltavien nimet on muutettu.
Varuskunnissa esiintyy edelleen niin sanottua pukukoppipuhetta, jossa miehet puhuvat keskenään naisista halventavasti. Kommentit yritetään monesti naamioida vitseiksi.
“Omassa joukkueessa ei, mutta yleisesti kuulee tosi pahojakin juttuja”, palvelustaan suorittava Lauri kertoo.
Hän kuitenkin lisää tietävänsä, että yksi varusmies “meinattiin heittää kotiin”, jos tämän käytös ei paranisi.
Vuonna 2021 palveluksensa suorittaneen Eliaksen mukaan naiset olivat monille vain objekteja. Hän lisää, että halventavasti puhuttiin myös muun muassa transihmisistä ja värillisistä ihmisistä.
Palvelustaan niin ikään suorittava Mikael puolestaan mainitsee, että mediassakin jo aiemmin keskustelua herättäneitä “sikalistoja” on tehty myös hänen yksikössään. Sikalistan kautta voi antaa palautetta varusmiesjohtajille nimettömästi. Kommentit ovat johtajan sukupuolesta riippumatta usein epäasiallisia, mutta naisille osoitettu palaute kohdistuu monesti nimenomaan sukupuoleen.
Kaikki haastateltavista ilmaisivat, että epäasialliseen käytökseen voi toisinaan olla vaikeaa puuttua. Puuttuminen saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa silmätikuksi joutumiseen. Joskus reaktio voi kuitenkin olla päinvastainen.
“Ainakin täällä päin saa enemmänkin kunniaa siitä, jos puuttuu”, Lauri kertoo.
Elias puuttui epäasialliseen käytökseen, minkä vuoksi häntä alettiin kutsua “tiukkapipoksi”. Toinen varusmies soitti hänen kuullen musiikkia täynnä n-sanaa tarkoituksenaan provosoida ja ärsyttää Eliasta. Hänen tupansa Alikersantit eivät puuttuneet käytökseen vaan päinvastoin olivat mukana vitsailemassa.
“Toivon, että olisi lisää rohkeita, jotka uskaltaisi voittaa ryhmäpaineen ja puhua vastaan kun kuulee loukkaavaa puhetta, siitäkin huolimatta, että itse joutuu silmätikuksi”, Elias sanoo.
Koska asepalvelus on naisille tällä hetkellä vapaaehtoinen, sinne hakeutuvien motivaatio on usein korkeammalla muihin verrattuna. Epäasiallisella käytöksellä voi kuitenkin olla vaikutusta motivaatioon ja yhteishenkeen. Kynnys kertoa kokemastaan on monesti korkea, jolloin siihen puuttuminen on hankalaa.
Puolustusvoimat pyrkii ehkäisemään sopimatonta toimintaa muun muassa koulutusten ja oppituntien avulla. Puolustusvoimien pääesikunnan sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen kertoi aiemmin Ylelle, ettei toimilla ole kuitenkaan ollut riittävää vaikutusta. Myös haastateltavat toivat oppitunnit esiin. Laurin mukaan sellaisia oli useita A-kauden aikana.
Sekatuvista tuli viime vuonna pysyvä käytäntö. Aiemmin tehdyt kokeilut osoittautuivat pääosin positiivisiksi. Maijanen kertoo Ylelle, että varusmiehet kokevat miehet vastaan naiset -ajatusmallin vähentyneen tai poistuneen kokonaan.
“B-kaudella olin sekatuvassa ja leireillä oli naisia enemmän, joten tuntui siltä, ettei enää muut uskaltaneet puhua niin hävyttömästi”, Elias kertoo.
Varusmiesten kokemusten mukaan palveluspaikalla ja koulutuksella voi olla merkitystä siihen, miten aihetta käsitellään ja miten siihen suhtaudutaan. Henkilökunnan kerrotaan puuttuvan esiin tulleisiin tapauksiin johdonmukaisesti.
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun ensimmäiset naiset astuivat varusmiespalvelukseen Suomessa. Tähän mennessä yli 14 000 naista on suorittanut varusmiespalveluksen.
Kommentoi