Oulun ammattikorkeakoulun koodauksen työpajaan osallistunutta Hanna Risteliä houkutteli järkevämmän prosessin löytäminen vibekoodaamiseen eli tekoälyavusteiseen ohjelmointiin. Työtahti oli myös sopiva.
“Tykkään siitä, että työpajoissa on edetty aika rauhallisesti. Esimerkiksi tänään opeteltu Model View Controller kiinnostaa. Minusta tuntuu hyvältä oppia paremmaksi siinä.”
Koodin kirjoitus on Ristelille entuudestaan tuttua. Muutamien yliopistokurssien lisäksi Risteli on tehnyt vibekoodausta pari vuotta tekoälyohjelmisto ChatGPT:n ja Google Geminin kanssa. Työpajoista Risteli toivoo saavansa välineet omien ohjelmiensa vikojen korjaamiseen ja varsinkin tekoälyn kirjoittaman koodin virheiden ennaltaehkäisyyn.
“Halusin löytää sellaisen tavan, jolla saan speksit lukittua ja joilla se ohjelma tekee koodin niiden speksien mukaan”, kertoo Risteli.
Tekoäly on Ristelille hyödyllinen väline. Hän uskoo sen käytön lisääntyvän eri aloilla tulevaisuudessa, muttei ajattele, että se todennäköisesti korvaisi ihmisten töitä. Risteliä kuitenkin ärsyttää tapa, jolla tekoäly pyrkii koko ajan miellyttämään. Huolta herättää myös joidenkin ihmisten suhtautumineen tekoälyyn ihmisenä tai henkilönä koneen sijasta.
“Joillakin se tekoäly on vähän niin kuin kaveri tai joku rakas. Mulla sellaista suhdetta ei ole, vaan se on ennemminkin työkalu.”
Pajasta hyötyä työelämässä
Työpajaan osallistuneelle Miikka Ihalaiselle vibekoodaus on suhteellisen uutta. Koodareiden kanssa työskentelevä Ihalainen toivoo työpajojen lisäävän hänen osaamistaan ja tietämystään tekoälyavusteisesta koodista.
“Jonkun verran luen koodia työni vuoksi. Pientä kiinnostusta löytyy ja osaamista on vähäsen, mutta ei tarpeeksi. Sen takia olen täällä. Työpaja auttaa ymmärtämään koodauksen kontekstin, mutta helpommassa muodossa, jotta sen voi omaksua”, kertoo Ihalainen.
Tekoälyä käsittelevässä työpajassa käytiin läpi muun muassa sitä, kuinka antaa täsmällisiä ohjeita tekoälylle ja käyttää agentteja eli tekoälysysteemejä koodin tuottamiseen. Ihalainen onkin saanut jo hyvin mielestään ohjeita vibekoodaamiseen.
“Aika hyvin tuossa on käyty läpi sitä, että miksi asiat toimivat niin kuin ne toimivat. On tärkeää ymmärtää paremmin, miksi ja miten tekoäly toimii, kun siltä pyytää asioita. Myös se, että tietää mitä tekoälyltä voi odottaa ja mitä ei, on tärkeää.”
Ihalainen uskoo tekoälyn olevan tulevaisuudessa osa eri aloja, pääosin työkaluna. Hänestä on kuitenkin vielä hämärää, kuinka vahvasti tekoäly tulee loppu viimein toimimaan työpaikalla tai korvaamaan työpaikkoja.
Vibekoodauksesta sovelluksiin
Oulun ammattikorkeakoulun koodaustapahtumassa järjestettiin torstaina maksuton työpaja KoodiKorner, jossa käsiteltiin vibekoodausta ja tekoälyn ohjeistamista. Vibekoodauksen menetelmällä voidaan tehdä yksinkertaisia sovelluksia ilman suurempaa tietämystä koodaamisesta. Käyttäjä ei itse kirjoita koodia, vaan antaa käskyjä tekoälylle, joka luo koodin käskyjen perusteella.
Työpajojen tarkoituksena on antaa valmiudet luoda omia web-sovelluksia tekoälyä hyödyntäen.
Lue aiheesta lisää: KoodiKornerissa opetellaan tekoälyavusteista koodausta | Vinkka News
Kommentoi