Valtakunnallinen tiernakilpailu järjestetään tulevana viikonloppuna Oulussa. Perinteeksi muodostunut tiernakaupungin kilpa parhaista tulkinnoista miteltiin ensimmäisen kerran 1930-luvun alussa.
Jyväskylän tiernapojille kisamatka Ouluun ei ole ensimmäinen. Vuonna 2023 sama kokoonpano sijoittui toiseksi tiernakaupungin perinnesarjassa. Tavoitteet ovat tänäkin vuonna korkealla:
“Ollaan Niilon kanssa vähän suunniteltu tuota ykkössijaa. Ei voi mitään varmaksi sanoa, mutta kyllä se kakkossija antoi sellaista varmuutta, että ykkössija voi sieltä vielä tulla”, avartaa Eino Porvali,9.
Voittajajoukkue kuittaa itselleen 2 000 euroa. Potentiaalisen ykkössijan varalle on jo alustavia suunnitelmia:
“Mahdollisen palkintosumman haaveilen käyttäväni kaikenlaiseen tarpeelliseen. Vähän karkkiin voisi pistää rahaa. Varmaan osan pistäisin jouluna hyväntekeväisyyteen”, Porvali jatkaa.
Hyväksi todettu kilpailutaktiikka pysyy kuningas Herodesta esittävän Niilo Porvalin,12, mukaan samana: “Aika lailla samanlaisella esiintymistyylillä esiinnytään tänäkin vuonna.”
Esityksen taustalla vuosien harjoittelu
Kilpailussa menestyminen vaatii laulunopettaja Ágnes Lak-Losonczin mukaan monen vuoden kokemusta ja esiintymisharjoitusta: “Ei voi vuoden sisällä opetella ohjelmaa alusta loppuun. Ohjelmisto kestää lähes 20 minuuttia sisältäen vuorosanat ja laulut. Harjoittelemme yhteensä kaksi tuntia viikossa. Toinen tunti on laulunopettelua ja toinen draamaharjoitusta.”
“Loppulaulua edeltävään kappaleeseen on tehty uusi säkeistö, niin sitä ollaan nyt harjoiteltu erityisesti”, Niilo Porvali kertoo.
“Parasta on se, kun saa laulaa”, paljastaa Mänkin roolia toimittava Matteus Lak,9.
Tiernapoikien ja -tyttöjen kisahuumaa pääsee seuraamaan alkukilpailun merkeissä lauantaina 29. marraskuuta Oulun kaupungintalon juhlasalissa. Kaikkien sarjojen finaali käydään Oulun Rotuaarin lavalla sunnuntaina 30. marraskuuta klo 11.40 alkaen. Palkinnot jaetaan klo 16. Voittajan valitsee tuomaristo. Myös kilpailun parhaat yksilösuoritukset palkitaan.
Tiernapoikien suosio hiipuu – Todellista historiaa ei tunneta Suomessa
Tiernapoikien suosio osana suomalaista kulttuuriperinnettä on ollut viime vuosina hiipumaan päin. Tiernaesitystä on vuosien saatossa syytetty loukkaavaksi. Alkuperäisesti tummaihoisen murjaanien kuninkaan poistoa kokonaisuudesta on vaadittu joissakin yhteyksissä.
Historioitsija ja tietokirjailija Mikko Porvalin mukaan taustalla on alkuperäisen tarinan tuntemattomuus: “Jos vaaditaan, että tumma ihminen tai hahmo pitää poistaa, jää ymmärtämättä se, kuka murjaanien kuningas eli Pyhä Mauritius oli.”
Porvalin mukaan tiernapoikanäytelmän idean taustalla on katolilainen mysteerinäytelmä keskiajalta. Murjaanien kuningas on suomeksi Pyhä Mauritius, roomalaiskatolilainen pyhimys, joka on kulttuurisesti tärkeä ja tunnettu, monien eurooppalaisten kaupunkien suojeluspyhimys.
”Pyhä Mauritius kieltäytyi surmaamasta viattomia ihmisiä ja hänet tuomittiin siksi kuolemaan. Ajatellaan, että pilkataan tummaihoista, vaikka murjaanien kuningas on tarinan hyvis. Tästä syystä murjaanien kuninkaasta ei hahmona voida luopua”, Porvali täsmentää.
“Pyhimystyyppiset symbolit ja pyhimysmaailma riisuttiin Suomesta uskonpuhdistuksen myötä pois. Keski-Euroopassa ihmiset tietävät ja tuntevat Pyhän Mauritiuksen. Protestanttisissa pohjoismaissa tätä ei enää ymmärretä”, Porvali lisää.
Suomessa Tiernapojat on perinteisesti liitetty Raamatun kertomukseen kolmesta itämaan tietäjästä.
Kommentoi