Monikulttuurikeskuksen kerhotoiminta tukee kielen oppimista ja luo yhteisöllisyyttä 

Oulun keskustassa, Oulu 10:ssä järjestetään monikulttuurista toimintaa. Kuva: Neea Huistinoja.

Monikulttuurikeskus Villa Victorin kerhotoiminnasta on ollut merkittävää apua monelle ulkomaalaiselle. Toiminnan avulla ulkomaalaiset ovat oppineet esimerkiksi suomen kieltä sekä suomalaista kulttuuria. 

Ilmaiset, matalan kynnyksen kerhot ovat suunnattuja kaikille ja niitä järjestetään joka viikko. Kerhoja ovat esimerkiksi kahviklubi, romani-kahvila, käsityökerho sekä jalkapallokerho. 

Kerhot luovat yhteisöllisyyttä 

Kerhojen vakiokävijät kertovat toiminnan olleen heille tärkeää.  

Ruotsia äidinkielenään puhuva Mirva Marjeta toteaa, että hän on käynyt kerhoissa, jotta oppisi paremmin kotimaansa kieltä.  

“Lisäksi kerhoissa olemme tehneet paljon taidetta ja käyneet vierailulla esimerkiksi kirjastossa. Kerhoissa käyminen on ollut itselle todella antoisaa”, hän muistelee.  

Marjeta kertoo myös, että kerhoissa oppii paljon uutta muiden maiden kulttuureista.  

Kahviklubin vakiokävijä Kareem Emam kertoo, että kielen oppimisen lisäksi kerhoista on löytänyt uusia ystäviä ja sosiaalisia kontakteja, jotka ovat olleet tärkeitä. Hän mainitsee myös, että kerhotoiminnan lisäksi heillä on yhteinen Whatsapp-ryhmä, joka lisää yhteisöllisyyttä.  

“Ehkä jotkut ovat löytäneet myös kumppanin täältä”, Marjeta naureskelee.  

Työn merkitys on suuri 

Oulun yliopiston kasvatussosiologian tutkija Iida Kauhanen on mukana Villa Victorin kahviklubitoiminnassa. Hän tutkii maahanmuuttoon, kotoutumiseen sekä eriarvoisuuteen liittyviä asioita ja haluaa auttaa ihmisiä niissä.  

“Tutkimushankkeemme tekee yhteistyötä Villa Victorin kanssa, ja olen ollut noin kolme vuotta toiminnassa mukana”, Kauhanen mainitsee.  

Kauhanen kokee monikulttuurikeskuksen toiminnan olevan tärkeää. Hän kertoo, että yhteistyökumppaneiden järjestämän palautetilaisuuden myötä vastauksia tuli siihen suuntaan, että ihmiset haluaisivat puhua enemmän suomen kieltä ja samalla oppia sitä. Tämän myötä kerhoja on alettu pitämään.  

“Ulkomaalaiset tulevat tänne harjoittelemaan suomen kieltä ja jotkut haluavat oppia myös esimerkiksi englannin kieltä”, kerhon toinen vetäjä Jasmine Lappalainen kertoo. 

Lappalainen mainitsee myös, että kerhoihin voi tulla kuka vain esimerkiksi koulun jälkeen, jos kokee yksinäisyyttä.  

Muutakin kuin vain työpaikka 

Vaikka kahviklubin pitäminen on Kauhaselle ja Lappalaiselle työtä, he kuitenkin nauttivat siitä ja haluavat auttaa ihmisiä parhaansa mukaan. 

“Tämä paikka on minulle enemmänkin tila, jossa saan asioita, kuin jossa annan vain itsestäni jotain. Olemme esimerkiksi Kareemin kanssa tulleet ystäviksi kerhon kautta”, Kauhanen toteaa.  

Myös muut osallistujat pitävät ohjaajien työtä merkityksellisenä.  

“Iida on auttanut ihmisiä paljon myös vapaa-ajalla esimerkiksi työnhaun ja koulutukseen liittyvissä asioissa”, Mirva Marjeta kertoo.  

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*