Polven eturistisidevammat puhuttavat jalkapalloilevaa maailmaa. Loukkaantumisten määrä on herättänyt huolta erityisesti naisten pelaaman jalkapallon ympärillä.
Viime lokakuussa niin kutsutun ACL-vamman koki ainakin 13 pelaajaa, joista ehkä tunnetuin on saksalainen Lena Oberdorf. Hän loukkasi polvensa vain noin kuukausi kentille paluun jälkeen. Aiemmin kesäkuussa 2024 Oberdorfin samainen eturistiside repesi maaottelussa Itävaltaa vastaan. Ilmiötä kutsutaan ansaitustikin epidemiaksi.
Fyysiset ominaisuudet selittävät kohonnutta riskiä
Eturistisidevammojen esiintyvyys voi olla naisilla jopa yhdeksänkertainen miehiin verrattuna. Syyksi on esitetty muun muassa rakenteellisia ja hormonaalisia eroja sekä puutteellisia harjoitusolosuhteita. Yksi suurimmista syistä, miksi tätä ei osata vieläkään kokonaan selittää, on tutkimusten puute. Urheilulääketieteen tutkimuksista häviävän pieni osuus on tehty naisille.
Naisten leveän lantion takia lonkan ja polven välinen kulma on miehiä suurempi, jolloin polvi saattaa kiertyä helpommin sisäänpäin ja rikkoa nivelsiteitä. Tutkimukset osoittavat naisilla olevan löysemmät nivelsiteet. Myös jalan lihasten epätasapaino on yksi merkittävistä tekijöistä loukkaantumisen kannalta, koska sillä on heikentävä vaikutus pelaajan liikehallintaan.
Ilta-Sanomille antamassaan haastattelussa KuPsin naisten edustusjoukkueen entinen lääkäri Henri Miettinen kertoo joukkueen pyrkivän siihen, että lihasten kehittyminen olisi symmetristä. Tämä pienentää vammariskiä.
Eniten huomiota on herättänyt kuitenkin hormonaaliset tekijät, vaikka niiden vaikutuksista tiedetään rakenteellisiakin eroja vähemmän. Ajatuksena on, että kohonneet estrogeenitasot lisäävät vammariskiä, sillä niiden katsotaan olevan suoraan yhteydessä nivelsiteiden joustavuuteen. Hormoneilla on lisäksi vaikutusta neuromuskulaariseen kontrolliin, eli hermoston ja lihasten väliseen toimintaan. Tehokas yhteistyö niiden välillä tukee polvea ja sitä ympäröiviä lihaksia.
Olosuhteet ja kuormitus vaikuttavina tekijöinä
Syitä etsitään myös fyysisten ominaisuuksien ulkopuolelta, kuten pelialustoista. Jotkut tutkimukset osoittavat, että tekonurmella vammoja syntyy enemmän luonnonnurmeen verrattuna. Tähän vaikuttaa muun muassa kitka ja alustan kovuus. Siinä missä luonnonnurmella maassa oleva jalka liikkuu hieman pelaajan muun liikkeen mukana, tekonurmella se pysyy paikoillaan, jolloin eturistiside voi revetä helpommin. Näkemykset alustan todellisesta vaikutuksesta kuitenkin vaihtelevat, sillä selkeää näyttöä siitä ei ole.
Samanlaista keskustelua on käyty myös kengistä. Lähes jokainen kenkämalli on suunniteltu miehiä varten. Teorioiden mukaan kenkä ei siis tukisi naispelaajan jalkaa samalla tavalla rakenteellisista eroavaisuuksista johtuen, mikä saattaa altistaa vammoille.
Mitä suositummaksi naisten pelaama jalkapallo kasvaa, sitä täydemmäksi ottelukalenteri muuttuu. Pitkittynyt rasitus heikentää merkittävästi liikekontrollia. Samalla sillä on vaikutusta pelaajan psyykkiseen hyvinvointiin.
Englantilaistähti Alessia Russo kertoo Fifpron artikkelissa saaneensa alle viikon tauon pelaamisesta MM-turnauksen jälkeen. Seuraavaksi vuorossa oli Mestarien Liiga -karsinnat, johon Russoa tarvittiin. Hän kertoo olevansa huolissaan pelaajien fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta mikäli ottelutahti ei muutu. Kannattajien ja pelaajien valituksista huolimatta UEFA ja FIFA eivät ole tehneet muutoksia kalenteriin.
Lähteet:
NLM: Anterior cruciate ligament injuries in female athletes: risk factors and strategies for prevention
LAB Focus: Naisjalkapalloilija ja polven eturistisidevamma
Brabners: What’s causing the ACL injury epidemic in women’s football?
Eturistiside.fi: ACL-vamma, mistä on kyse?
Fifpro: Why rest and recovery periods are needed in the women’s international match calendar
Kommentoi