Suomessa tunturipöllö on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Viimeisin onnistunut pesintä on vuodelta 2015, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Eetu Sundvall Metsähallituksesta. Todellisena vaarana on jopa lajin katoaminen.
Tunturipöllön parhaimpina vuosina 1900-luvun alussa niitä pesi vielä satoja pareja. Pöllökanta kuitenkin pieneni, sillä keräilijät maksoivat niiden munista hyvin. Lisäksi tunturipöllöjä metsästettiin.1900-luvun puolivälin jälkeen pöllöjä on pesinyt Tunturi-Lapissa enintään vain kymmeniä pareja muutamaan otteeseen.
”Tunturipöllö on vaeltava laji, mikä vaeltaa ravinnon perässä idästä länteen. Se ei kuitenkaan ole tiettävästi lentänyt koskaan Atlantin yli. Pöllön pääasiallisena ravinnonlähteenä voidaan pitää tunturisopuleita”, kertoo Sundvall.
Sopulien esiintyvyys on vähentynyt viime vuosina merkittävästi, eikä hyviä sopulivuosia olla enää havaittu vuosiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa sopulien pesintään. Tämä taas vaikuttaa suoraan tunturipöllöjen esiintyvyyteen sekä pesintään. Sundvallin mukaan ravinnon vähäisellä määrällä on lisäksi yhteys poikaskuolleisuuteen, sillä ensimmäinen elinvuosi on kriittisin.
Vaikka lajin sukupuuttoon kuoleminen on todellinen uhka, on lajilla vielä mahdollisuus elpyä. Tunturipöllöt voivat nimittäin elää yli 20-vuotiaiksi ja olla pesimättä vuosikausia. Sopulien määrän lisäännyttyä on hyvinkin mahdollista, että myös pöllöjen määrä kasvaa.
”Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkeintä lajien monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta”, toteaa Sundvall.
Tunturipöllö ei ole ainoa pöllölaji Suomessa, minkä olemassaolo on vaarantunut. Muun muassa huuhkaja on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi ja helmipöllö silmälläpidettäväksi.
Lähteet: Suomenluonto.fi: Tunturipöllö, arktinen vaeltaja
LuontoPortti: Tunturipöllö
Yle: Tunturipöllö kuoli sukupuuttoon Ruotsissa – sama uhka väijyy Suomessa
Kommentoi