Sosiaalisessa mediassa ihmiset uppoutuvat helposti selailemaan mediakäyttäjien elämän onnellisia hetkiä, onnistumisia sekä saavutuksia. Positive vibes only! -tyyppiset voimalauseet ovat tyypillinen näky somessa muiden positiivisuutta ilmaisevien postausten joukossa. Tosiasiassa tällainen yltiöpositiivinen mediakäyttäytyminen voi kuitenkin olla haitallista.
Yltiöpositiivisuus, toisin sanoen toksinen positiivisuus on ajattelutapa, joka saa ihmisen käsittelemään asioita positiivisesta näkökulmasta. Kuitenkaan negatiiviselle ajattelulle ja ilmaisulle ei anneta jalan sijaa, vaan ne sivuutetaan täysin. Toksinen positiivisuus onkin somessa erityisen näkyvä ilmiö, sillä itsestään halutaan antaa useimmiten mahdollisimman positiivinen ja virheetön kuva.
Miksi ilmiö on yleinen?
Miksi toksinen positiivisuus on niin yleinen ongelma sosiaalisessa mediassa? Psykologian opettaja Heidi Halunen arvelee, että yltiöpositiiviselle mediakäyttäytymiselle on useita mahdollisia selityksiä.
”Kyse voi olla esimerkiksi itsensä brändäämisestä tai psykologisesta kasvotyöstä. Näin itseä pyritään suojelemaan antamalla tietynlainen vaikutelma itsestä sosiaalisen median julkaisujen kaltaisena”, Halunen arvioi.
Sosiaalista mediaa aktiivisesti käyttävä Venla Jutila, 20, arvioi ilmiön johtuvan osittain myös yhteiskunnallisesta ajattelustamme ja normistosta.
”Omien henkilökohtaisten ongelmien jakamiseen voi liittyä paljon häpeää. Tietyllä tapaa meillä on pinttynyt ajatus siitä, että elämässä onnistumiset ovat kaikkien yhteistä omaisuutta, kun taas negatiiviset kokemukset ja tunteet meidän tulisi käsitellä yksin.”
Yltiöpositiivisen mediakäyttäytymisen haitat
Piristävät postaukset tai voimalauseet saattavat saada olon hetkellisesti paremmaksi, mutta yltiöpositiivisuus ei anna ratkaisua oikean elämän ongelmille – ne vain sivuutetaan, eikä niihin paneuduta tai niistä ei yritetä oppia. Halunen toteaakin, että jatkuva vaikeiden asioiden käsittelemättömyys voi johtaa ongelmien patoutumiseen ja näin heikentää mielenterveyttä.
Somessa käyttäjät voivat helposti kokea myös riittämättömyyden sekä epäonnistumisen tunteita muiden jakaessa omista saavutuksista ja kokemuksista. Somessa vallitseva ”positiivisuuden mantra” ahdistaa monia, sillä sitä seuraa syyllisyyden tunne, ettei oman onnellisuutensa eteen näe tarpeeksi vaivaa.
Voiko toksista positiivisuutta välttää?
Sosiaalisen median applikaatiot on suunniteltu niiden pitkäaikaiseen selailuun – on siis väistämätöntä, että käyttäjät kohtaavat päivittäin somessa muiden ihmisten kaunisteltua elämää. Median kulutuksen säätelyllä onkin oleellinen vaikutus yltiöpositiivisen sisällön näkemiseen.
Lisäksi on hyvä miettiä, millaista sisältöä sosiaalisessa mediassa on kannattavaa seurata. Jos ainaiset positiiviset päivitykset ahdistavat enemmän kuin voimaannuttavat, on hyvä käydä läpi, millaisista sosiaalisen median kanavista saa itselle positiivista energiaa.
Arkisuus on avainasemassa
Yltiöpositiivisen mediakäyttäytymisen ongelmakohtiin lukeutuu erityisesti arjen romantisointi. Halunen ja Jutila ovat yhtä mieltä siitä, että arkea tulisi arvostaa sellaisena kuin se oikeasti on – myös sosiaalisessa mediassa.
”Puistokahvilassa seurustelu ystävien kesken on ihanaa, mutta loppujen lopuksi kahvikin on vain kahvia. Sitten petymme, kun kahvi ei ollutkaan juuri sitä, mitä someen päivitetty elokuvamainen kahvihetki antoi olettaa”, Jutila tuumii.
Halusen mukaan jokaisen on kuitenkin oleellista pohtia omia sosiaalisen median rajoja – kaikkea someen ei tarvitse jakaa. On tärkeää pitää huolta omasta yksityisyydestään.
”Jos kuitenkin puhuisimme avoimemmin sosiaalisessa mediassa kaikista tunteistamme, voisi huonojen päivienkin jakamisesta tulla arkisempaa. Samalla negatiivisten tunteiden ilmaisua ei välttämättä välteltäisi samalla tavalla.”
ABC Life: Toxic positivity on social media and how to avoid it
Thrive Global: “Toxic Positivity” Could Be the Reason You Get Sad After Looking at Social Media
MTV: Toksinen positiivisuus huolestuttaa koronakriisin aikaan – tästä on kyse
Kommentoi