Virtuaalista kulttuuria tarjotaan myös poikkeusolojen jälkeen

Kuva, joka sisältää kohteen sisä, kannettava, istuminen, tietokone

Kuvaus luotu automaattisesti
Korona-ajan suoria lähetyksiä voi katsoa netistä myös jälkikäteen. Kuva: Iina Tauriainen

Uudelle vuosikymmenelle siirryttiin vielä juhlien, mutta pian sen jälkeen hallitus kehotti kansalaisia pysymään visusti kotona. Monien muiden alojen tapaan myös kulttuuriala koki kolauksen, kun esimerkiksi perjantai-iltana ei voinutkaan enää lähteä nauttimaan hämyisän klubikeikan tunnelmasta. Tilanteiden pakosta nykyteknologia on otettu käyttöön ehkä tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin, ja kulttuurista nauttiminen on viety suurin harppauksin nykyaikaisempaan suuntaan. Taide on tuotu yleisöä lähemmäs heidän omille näytöilleen.

Monen muun tahon tavoin myös Yleisradio reagoi muuttuvaan maailman tilanteeseen nopeasti, ja kehitti vain kahdeksassa päivässä Yle Olohuone -konseptin. Sen tarkoitus on koota yhteen Ylen koronakeväänä tekemiä viihteellisiä poikkeussisältöjä.

Projektin päätuottaja Tiina Klemettilä kertoo, että jokaisessa Olohuoneen suorassa lähetyksessä on käytetty vuorovaikutuksellisia keinoja, sillä tarkoituksena on luoda yleisölle uusi tapa olla yhdessä poikkeuksellisena aikana. Aluksi ajateltiin, että esityksiä ja urheilukisoja voitaisiin järjestää ilman yleisöä, mutta epidemian edetessä suunnitelmaa oli helppo muuttaa tilanteeseen sopivaksi.

”Kun alkoi käydä ilmi, että tällainen tilanne tulee, niin aloimme tapahtumatiimissä miettimään virtuaalista yleisöä. Täytyi miettiä, että miten yleisö voisi osallistua lähetyksiimme, ja miten esiintyjät ja urheilijat voisivat saada oman kokemuksensa yleisön läsnäolosta. Se oli hyvä pohja, josta oli helppoa lähteä kokoamaan tätä konseptia”, Klemettilä kertoo.

Konsepti eroaa tuottajan mukaan muista verkkoon siirtyneistä kulttuurialan sisällöistä siten, että Yle Olohuoneessa tehdään pääasiassa suoria lähetyksiä.

Kuuden henkilön rajoitukset ja studion turvavälit

Turvavälien ja muiden rajoitteiden aikaan myös erilaisten tuotantojen toteuttaminen vaatii hieman lisää pohdintaa. Pelkästään yleisön poistaminen lähetyksistä ei ratkaise suurinta osaa rajoitteisiin liittyvistä ongelmista, sillä kymmenen henkilön kiintiö saattaa täyttyä jo pelkistä työntekijöistä. Klemettilä kertookin, ettei heidän studiossaan saa olla enempää kuin kuusi Ylen ulkopuolista henkilöä, joista yksi on ohjelman juontaja. Hän kuvailee tilanteen aiheuttaneen suuria ongelmia esimerkiksi ohjelmassa vieraileville bändeille, sillä koko bändi ei voi tulla paikalle, eikä myöskään bändin oma tekninen henkilökunta.

Tilannetta helpottaakseen työtiimi sai avukseen yhden Tampereen Mediapoliksen studioista, jotta pitkissä suorissa lähetyksissä voisi olla enemmän esiintyjiä vieraina.

”Tämä on ollut valtava asioiden kokeilemisen ja kehittämisen paikka. Otimme hyvin nopeasti käyttöön robottikameroihin perustuvan ulkotuotantoyksikön, jossa kolme ihmistä voi tehdä kolmen kameran tuotannon ja äänen. Hyödynnämme myös Skypeä lähetyksissämme aktiivisesti, sekä hybriditelevision näppäimiä esimerkiksi tykkäystarkoituksessa. Lisäksi pääsimme kehittämään Whatsapp-kuvien ja viestien vastaanottamista tehokkaammaksi”, tuottaja kuvailee ja kertoo olevansa hyvin iloinen konseptin saamasta vastaanotosta. Hän mainitsee esimerkkinä suorana televisiosta lähetetyn Olavi Uusivirran toivekonsertin, jonne tuli yli 8000 kappaletoivetta.

Kuva, joka sisältää kohteen sisä, kannettava, tietokone, henkilö

Kuvaus luotu automaattisesti
Poikkeusolot ovat saaneet ihmiset näyttöjensä äärelle kuluttamaan kulttuuria virtuaalisesti. Kuva: Iina Tauriainen

Kiirivä sana virtuaalisista kulttuurielämyksistä

Poikkeusolot ovat vaikuttaneet radikaalisti useiden tahojen tapaan myös oululaisen kulttuuritalo Valveen toimintaan. Kun ovia jouduttiin sulkemaan yleisöltä, niin toimintaa alettiin aktiivisesti siirtämään verkkoon. Oulun kaupungin kulttuuripalveluiden tuottaja Ville-Mikko Sikiö kertoo hymyillen uudesta Valve live -konseptista, jonne paikalliset kulttuuritoimijat saavat tuottaa omia sisältöjään.

”Lähestyimme suunnitteluvaiheessa muutamia toimijoita, jos heiltä olisi löytynyt valmiiksi sisältöjä, joita olisimme voineet siirtää verkon puolelle. Aika nopeasti sana Valve livestä lähti kuitenkin leviämään, ja nyt olemme lähinnä toteuttaneet muiden ehdottamia sisältöjä”, Sikiö kuvailee.

Tuottaja toteaakin, että he ovat huomanneet suorien lähetysten mahdollisuudet. Virtuaalisten sisältöjen määrän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa myös Valveen toiminnassa, vaikka netin suorat lähetykset eivät fyysisesti koettua kulttuurikokemusta korvaisikaan. Verkkotallenteita pyritään tulevaisuudessa hyödyntämään erityisesti sellaista yleisöä ajatellen, jotka eivät pääse niin helposti kulkemaan paikan päälle esityksiin tai näyttelyihin.

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*