Koronarokotteiden antaminen on aloitettu maailmalla ja pian rokottaminen rantautuu myös Suomeen. Viime viikolla Helsingin Sanomissa julkaistun kyselyn mukaan vain 56 % suomalaisista olisi valmis ottamaan koronarokotuksen.
Aiheesta on mediassa esillä monenlaista uutisointia. Koronarokotteen hyödyistä puhutaan paljon, mutta myös vastakkainen mielipide nousee mediassa esille.
Rokotevastaisuus näkyy mediassa
Lokakuussa Ylen tutkivan journalismin viikko-ohjelma MOT selvitti tällä hetkellä YouTubessa olevan 23 suomenkielistä rokotevastaista tiliä, 24 Facebook ryhmää ja kymmeniä muita sivustoja, jotka levittävät perätöntä tietoa pandemiasta ja tulevasta rokotteesta.
Syksyllä tehdyssä THL:n kyselyssä 13,41 % suomalaisista suhtautuu rokottamiseen kielteisesti.
Rokotevastainen aktivismi näkyy etenkin sosiaalisessa mediassa. Brittiläisiä somejättejä seuraava ja lobbaava CCDH julkaisi lokakuussa raportin, jonka mukaan englanninkielisten rokotevastaisten sometilien seuraajamäärät ovat tänä vuonna kasvaneet lähes kahdeksalla miljoonalla.
Työntääkö media ihmisiä haluamaansa suuntaan?
Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola kertoo uutisten vaikuttavuuden ihmiseen olevan yksilöllistä. Hän sanoo uutisissa kerrotun tiedon sisällöstä riippumatta, ihmisten mielipiteiden ohjautuvan eri suuntiin. ” Jos esimerkiksi koronarokotteesta puhutaan uutisoinnissa myönteisesti, voi rokotetta vastustavalla tulla kielteinen olo, joka vahvistaa hänen mielipidettä entisestään”, Ahtola toteaa.
Painaako julkisuuden henkilön sana enemmän?
Mediassa on aistittavissa kannustusta rokotteen ottamista kohtaan. Esimerkiksi Ilta Sanomien eilen julkaisemassa jutussa koottiin yhteen viidenkymmenen tunnetun suomalaisen kommentit siitä, miksi he aikovat ottaa koronarokotteen. Jutussa ääneen pääsee julkisuuden henkilöitä eri osa-alueilta ja jutusta löytyy varmasti jokaiselle jokin tuttu nimi.
Julkisuuden henkilön kertoessa aikeestaan ottaa rokote, mielipiteet muodostuvat osakseen sen mukaan, mikä ihmisen suhde julkisuuden henkilöön on, Ahtola kertoo. ”Voi herätä tunne, että jos tuo ottaa rokotteen niin minä en ainakaan ota.”
”Kuitenkin tällä hetkellä mediassa on huomattavissa tällainen monen rintaman taktiikka, joka tuo asiaa esille monesta näkökulmasta, ja siten koronarokotteen ottamista kannattavat uutiset tavoittavat mahdollisimman monet.”
Salaliittoteoriat esittävät vaihtoehtoisen totuuden
Erilaiset salaliittoteoriat ovat myös nostaneet päätään mediakuvassa. Yksi yleisimmistä teorioista koronarokotteesta puhuttaessa on se, että rokotteen avulla ihmisten kehoon asennettaisiin mikrosiru.
Tämän ilmiön Ahtola uskoo johtuvan siitä, että vain yhden näkökulman ollessa esillä, ihmiselle tulee tarve alkaa etsiä vaihtoehtoista totuutta. ”Historiassa on ollut tapauksia, joissa vaihtoehtoinen totuus on ollutkin se oikea. Esimerkiksi aikanaan pieni joukko ihmisiä esitti teorian siitä, että maapallo kiertää aurinkoa, mikä soti aikanaan täysin vastaan yleistä käsitystä”, hän summaa.
Lähteet:
Yle uutiset: Meitä ette rokota
Ilta-Sanomat: 50 vastausta tunnetuilta suomalaisilta: Tämän takia aion ottaa koronarokotteen
Kommentoi