Urheiluselostaminen on lajitietämyksen ja viihdyttävyyden harmoniaa

Arttu Hämäläisen mielestä selostaja on yleisön palvelija ja viihdyttäjä. (Jutun kuvat: Teemu Hassinen)

Iisalmen jäähallin jyrkät portaat johtavat ylätasanteelle. Tasanteella työskentelee monia toimitsijoita, joten tila on suhteellisen ahdas. Urheiluselostaja Arttu Hämäläinen tekee pieniä viilauksia muistinpanoihinsa.

”Kirjoitan aina kokoonpanot itse paperille, vaikka ne saisi printattunakin. Tämä on minulle rutiini ja tiedot painuvat näin paremmin muistiin”, Hämäläinen korostaa.

Paperilla on joukkueiden kentälliset, pelaajien numerot ja tehopisteet sekä joukkueiden keskeisimmät tilastot.

Alkamassa on Mestiksen runkosarjan ottelu: Iisalmen Peli-Karhut vastaan TuTo. Hämäläinen selostaa ottelun Fanseat-kanavalle. Hän korostaa, että ennakkovalmisteluilla ja rutiineilla on tärkeä osa siinä, että selostaminen sujuu hyvin. Hänellä on tapana saapua hallille noin 2-3 tuntia ennen ottelua pänttäämään taustatietoja.

”Kärrään selostuskoppiini aina oman läppärin. Pystyn ottelun aikana tarkistamaan ja hakemaan tietoa, jos tarvitsen.”

Läppärillä on nyt auki jääkiekkoon erikoistunut verkkosivusto Jatkoaika. Välilehdillä on auki useita muita jääkiekkosivustoja.

Rutiinit tuovat varmuutta. Hämäläinen kirjoittaa kokoonpanot ja tärkeimmät tilastot aina paperille.

Vesi ja yrttitipat pitävät äänen kondiksessa

Hämäläisen oikealla puolella ovat äänipöytä, tietokone ja aivan laitimmaisena ottelun kuvaaja.

”On tärkeää, että yhteydet varmistetaan. Iisalmessa tekniikka on pelannut ongelmitta. Kerran Lahdessa selostajan linja ei toiminut, joten ääneni ei tullut lähetykseen. ”

Silloin vaaditaan rauhallisuutta ja kekseliäisyyttä.

”Kipitin sieltä ylhäältä kulmastudioon, josta selostin juontajan luureilla peliä”, Hämäläinen muistaa ratkaisun pulmaan.

Vielä kurkkaus tilastoihin. Hämäläinen uskoo, että illan aikana nähdään paljon maaleja eli selostamossa päästään vauhtiin. TuTo on selkeä suosikki.

Ennen ottelua Hämäläinen on hakenut selostamoon vettä, johon hän laittaa yrttitippoja.

”Selostan kolme ottelua tällä viikolla, joten kurkku on kovilla. Tämä yhdistelmä pitää äänen kunnossa.”

Suomen johtaviin jalkapalloselostajiin kuuluva Tuomas Virkkunen on paljastanut räppäävänsä autossa, kun hän valmistautuu otteluun, sillä se tukee hänen äänenkäyttöään. Hämäläinen vetää spontaanisti, äänenkäytölliset harkat eivät ole maneeri.

Kolmatta vuottaan ammatikseen selostava Hämäläinen muistelee, että ensimmäiset kerrat olivat hikoilua, sanat menivät sekaisin ja jännitti. Kokemuksen ja turvaa tuovien rutiinien kautta varmuus on kasvanut. Tällä kaudella hänelle kertyy 40-50 jääkiekkoselostusta.

”Jääkiekko on nopeatempoista, mutta kun on seurannut lajia toistakymmentä vuotta, niin tiedän, mitä olen tekemässä.”

Hämäläisen kehonkielestä huokuu tämä varmuus. Määrätietoisesti hän laittaa luurit päähänsä. Kotijoukkue IPK luistelee kaukaloon ja yleisö intoutuu rytmikkäisiin taputuksiin, kannattajaryhmä Karhukoplan johtaessa kannustusta. Hämäläinen ei yleisön tunnelmaa kuule, sillä headsetit eristävät ulkopuoliset äänet. Hän voi keskittyä työhönsä, antaa pelin ja tunteiden viedä mukanaan.

Hämäläinen selostaa seisaaltaan, sitä kautta hän näkee parhaiten pelitapahtumat. Välillä hän kurottautuu hieman eteenpäin tarkastamaan, kun kiekko menee aivan kaukalon kulmiin. Pelikatkojen aikana hän istahtaa alas ja vilkaisee esimerkiksi muiden otteluiden tuloksia. Ruudulta hän pystyy katsomaan hidastuksia merkittävimmistä tapahtumista.

”Voihan tuomiopäivä sentään. Kahden hyökkäyspään jäähyn jälkeen peli on 0-2”, Hämäläinen päivittelee.

Ensimmäisen erän jälkeen Hämäläinen on selkeästi tuohtunut.

”Olipa taas fiksuja kakkosia. Kyllä tuosta olisi pitänyt ylivoimalla kaventaa, edessä oli ihan tyhjä maali.”

Hämäläisen mielestä selostajien pelin ymmärrys on kasvanut.

Lauteilla sämpylät päässä

Hämäläinen arvioi, että selostaminen on ollut hieman tahmeaa. IPK:n pelien lisäksi hän selostaa Pelicansin kotipelit Radio Voiman aalloille.

”Selostuksessa näkyi, että edellisestä keikasta Iisalmessa on aikaa. Viime pelit olen selostanut radioon, telkkariin selostaminen antaa enemmän mahdollisuuksia, mutta vaatii enemmän.”

Hämäläinen kuvaa, että radioon pitää selostaa kuin sokealle. On kerrottava tarkkaan, kenellä ja missä kiekko on. Lisäksi pitää toistaa tasaisin väliajoin, kuinka paljon on pelattu ja mikä on tilanne.

”Telkkarissa katsojat näkevät tapahtumat, joten pystyy avaamaan taktisia juttuja ja heittämään enemmän viihdyttävää läppää.”

Hämäläisen mielestä selostamisessa pitää hakea sopiva tasapaino lajitietämyksen ja viihdyttämisen välille. Hän arvioi, että yleisellä tasolla selostajien ymmärrys pelistä on kasvanut. Löytyy paljon selostajia, jotka ymmärtävät pelistä, säännöistä ja pelaajista.

Hämäläisen esikuvia ovat Antero Mertaranta ja Jani Alkio. Jatkoajan keskustelupalstalla ja sosiaalisessa mediassa Hämäläistä on verrattu Antero Mertarantaan. Tekipä Savon Sanomat hänestä jopa jutun, jonka otsikossa häntä ehdoteltiin Mertarannan manttelinperijäksi, toki kysymysmerkin kanssa.

”Meillä on samanlaista puheen tempoa, mutta teen omaa juttuani. Ainahan selostuksista tarttuu jotain mukaan, mutta letkautukseni syntyvät spontaanisti pelin aikana.”

Viihdyttävyyttä tuovat tarinat, kielikuvat ja letkautukset, jotka parhaimmillaan jäävät elämään ihmisten mieliin vuosiksi. Urheiluselostuksen kieli kulkee käsi kädessä urheilu-uutisten kanssa. Molemmat hyödyntävät kuvallista kieltä ja paljon erilaisia metaforisia ilmauksia. Hämäläinen käyttää haastattelussa selostamosta kielikuvaa lauteet ja luurejaan hän tituleeraa leikkisästi sämpylöiksi.

Hämäläinen toteaa, että Mestis-ottelut ovat kotijoukkueen tuottamia striimejä, joten niitä selostetaan kotijoukkueen kaulaliina kaulassa. Ja sellainen häneltä myös kirjaimellisesti löytyy.

”Useat vieraskannattajat katsovat näitä lähetyksiä, joten olen alitajuisesti miettinyt objektiivisuutta.”

Eniten kotijoukkueen sympatiat näkyvät maalien hehkuttamisessa. Hämäläisen äänijänteet kohoavat korkeimmilleen, kun kotijoukkue avaa maalihanat pitkällisen tuskailun jälkeen toisessa erässä.

”Oi, loistava on torjunta. Ei ole enää, sieltä se kavennus tulee ja tulee makoisaan paikkaan”, Hämäläinen venyttää äänihuuliaan.

TuTon tehdessä seuraavan häkin puherytmissä on pitkä tauko.

”Peli on 1-4, voisi sanoa, että hiljaiseksi vetää.”

Liiallisista värilaseista on silti turha syyttää. Hämäläinen kritisoi kotijoukkueen pelaamista ja antaa kunniaa vastustajalle, kun on sen paikka.

Tietyt rajat. ”En mene pelaajien henkilökohtaisuuksiin”, Hämäläinen painottaa.

Rakentavasta palautteesta saa lisää oppia

Urheilutapahtuma on katsojalleen elämys ja selostajalla on keskeinen asema tunnelman luomisessa. Hämäläinen ymmärtää, että selostajavalinnat herättävät siksi myös tunteita ja palautetta. Jos selostajan ääni tai muut maneerit eivät miellytä, se syö katsojakokemusta. Hämäläinen painottaa, että selostaminen on yleisön palvelemista.

”Työssä on luonnollista, että osa tykkää ja osa ei. Palaute on pääosin positiivista. Rakentava ja täsmällinen kritiikki on aina tervetullutta, sitä kautta pystyy oppimaan lisää. ”

Syksyllä tapahtui jotain hyvin poikkeuksellista, kun Hermeksen päävalmentaja Antti Karhula kritisoi heti lehdistötilaisuuden aluksi Hämäläisen selostusta edellisestä keskinäisessä.

”Ihmettelin kovasti, mikä tarve teillä on mollata meidän pelaajia”, Karhula aloitti.

Hän kertoi, että selostuksessa mainittiin muun muassa kädettömät pakit, kolmosdivarin suoritukset ja pujottelukepit.

”Olihan se erikoista, asia on osaltani loppuun käsitelty. Lehdistötilaisuus oli väärä paikka antaa palautetta, toivon, että se annetaan kasvokkain. Tappioputki varmasti kiristi kravattia ja se oli suurin syy.”

Selostuksessa pitää olla tietyt rajat, vaikka urheilussa käytetty kieli onkin värikästä.

”Ei saa heittää asiatonta läppää, en mene pelaajien kohdalla henkilökohtaisuuksiin. Pyrin pitämään myös kiroilemisen kurissa, mutta joskus saattaa lipsahtaa.”

Pahin sudenkuoppa on, jos keskittyminen ei ole ihan tapissa.

”Silloin puhe lähtee laukalle ja on edellä ajatusta. Se on aika vaivaannuttavaa, mutta kokemus auttaa.”

Koko päivän projekti, jossa syke nousee

Hämäläisen suurin hetki oli, kun hän sai selostaa IPK:n historian ensimmäisen nousun toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, Mestikseen. Arvokisojen suurien suomalaisten hetkien yhteydessä puhutaan, että suuren saavutuksen selostanut nousee kansakunnan kaapin päälle.

Pohdin hiljaa mielessäni, että ehkä Hämäläinen nousi ratkaisumaalin selostuksellaan iisalmelaisen yleisön kaapin päälle. Hänen selostuksensa kuultiin jo IPK:n järjestämässä torijuhlassa.

”Oli kunnia selostaa se ottelu. Uskon, että se on sellainen tapahtuma, joka tullaan muistamaan vuosien päästäkin. Ei ole oleellista, että minä selostin sen.”

Tällä kertaa selostettava ottelu ei nouse klassikoksi. Silloin kysytään selostajan ammattitaitoa pitää katsojien mielenkiinto yllä.

Hämäläisestä aistii helpottuneisuutta, kun ottelu loppuu.

”Viimeinen erä oli vaikea pelaajille ja selostajille. Oli enemmän sellaista pelailua. Kokonaisuutena selostus oli sellaista kevyttä keskikauraa. Maaleja tuli paljon, mutta väärään päätyyn.”

Hämäläinen pakkaa nopsaan tahtiin kimpsunsa sekä kampsunsa ja lähtee vielä vetämään lehdistötilaisuuden. Selostamiskeikat ovat hänelle koko päivän projekteja taustatöineen ja matkoineen. Matka Jyväskylästä Iisalmeen kestää vajaat kolme tuntia sivuunsa. Tosin tällä kertaa ei tarvitse lähteä ajamaan yön selkään, kun hän jää Iisalmeen.

”Kyllähän tässä syke nousee. Lahdessa testasimme yhdellä selostajalle ja sykkeet vastasivat kahden ja puolen tunnin huutamisen jälkeen urheilusuoritusta. Ei tämä muuten fyysisesti rankkaa ole.”

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*