Isa Rahunen urheilee tunteella

Suomalaiset ovat tunnettuja rakkaudestaan jääkiekkoon niin penkkiurheilu- kuin harrastusmielessä. Toisinaan koko perhe jakaa yhteisen intohimon lajia kohtaan. Isa Rahusen perheessä äiti pelasi jääkiekkoa ja isä valmensi, jolloin lapset seurasivat esimerkkiä.

28-vuotias Isa Rahunen kertoo olleensa ensimmäisen kerran luistimet jalassa jo kaksivuotiaana. 1990-luvulla tytöille ei ollut vielä omia harrastejoukkueita, ja kun Rahunen viisivuotiaana aloitti pelaamisen jääkiekkoseurassa, hän liittyi poikajoukkueeseen. Seuraavat kymmenen vuotta kuluivat poikajoukkueissa pelaten, kunnes 15-vuotiaana Rahunen siirtyi kokonaan naisten joukkueeseen. Hän pelasi KalPan naisten joukkueessa kotikaupungissaan Kuopiossa neljä vuotta alempaa sarjatasoa, jonka jälkeen joukkue nousi naisten pääsarjaan. Samalla hän oli mukana myös alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa.

Rahunen muutti opiskelupaikan perässä Ouluun vuonna 2013 ja siirtyi Oulun Kärppien naisten liigajoukkueeseen. Toisena kärppävuotenaan hänet valittiin joukkueen kapteeniksi ja sama asema pysyi hänellä uran loppuun asti. Rahusen mukaan kapteenin rooli ei tarkoita joukkueen sisällä mitään erityistä, eikä se esimerkiksi kerro pelaajan paremmuudesta millään tavalla. Hän kertoo kapteenin olevan ikään kuin viestinviejä ja luottamushenkilö pelaajien ja valmentajien välillä sekä esimerkki muille joukkueessa niin hyvässä kuin pahassa.

Rahuselle urheilussa tärkeää on sen herättämät tunteet. Kuva: Viivi Hanhineva

Rahusen mielestä lajissa kaikkein parasta on joukkue. Kun ollaan yhdessä lähes päivittäin viikosta ja kuukaudesta toiseen, joukkueesta muodostuu urheilijalle ikään kuin toinen perhe. Ryhmään kuuluminen ja joukkueessa syntyvät ystävyyssuhteet ovat hänelle tärkeitä. Toisena lajin mahtavuutena hän mainitsee sen tuomat tunteet.

”Olen aina tykännyt siitä tunneskaalasta, jonka voi tunnin jääharjoituksen tai kahden tunnin pelin aikana kokea. Siinä ehtii tuntea kaiken ilosta ja surusta vihaan ja rakkauteen. Sekä useita kertoja onnistumisen ja epäonnistumisen. Ja niitä tunteita joutuu käsittelemään todella paljon.”  

Naisjääkiekko on ammattiurheilua

Rahusen jääkiekkouralle mahtuu paljon saavutuksia ja arvokisamitaleja. Vuoden 2018 talviolympialaiset ovat olleet hänelle niistä mieleenpainuvimmat. Naiset menestyivät kisoissa ja ansaitsivat pronssia, mutta päällimmäisenä olympialaiset jäivät Rahusen mieleen tapahtumana.

”Se on kokemuksena valtavan hieno ja ainutlaatuinen tapahtuma ja kunnia-asia urheilijalle päästä edustamaan Suomea niin isoihin arvokisoihin. Se olympiakuukausi on urani hienoin juttu.”

Myös MM-kotikisat vuonna 2019 olivat merkityksellinen etappi uralla. Kotimaassa pelaaminen omien läheisten kannustamana oli täysin poikkeuksellista muihin arvokisoihin verrattuna. ”Se miten niihin kisoihin saatiin kannatusta Suomessa ja miten täynnä halli oli monessa pelissä, oli todella erityistä.”

Vuoden 2018 olympiamitali ja seuraavana vuonna kotikisoissa saavutettu hopea nostivat suomalaista naisjääkiekkoa enemmän esille. Rahunen kokee, että menestyessään kiekkonaisia kannatetaan, mutta muuten lajia ei oikein arvosteta. Tämä vaikuttaa naisten mahdollisuuteen pelata ammattilaisina, sillä ilman kannatusta ei ole tuloja, ja ilman tuloja pelaajille ei voida maksaa palkkaa.

”Jos mietitään palkka-asiaa, niin kyllä se on vielä ihan lapsenkengissä. Suomessa ei käytännössä voi olla ammattilainen naisjääkiekkoilijana. Se perustuu oikeastaan siihen, että naisjääkiekkoa ei pidetä viihdyttävänä. Edelleen pätee stereotypia siitä, ettei naisjääkiekkoa kannata katsoa eikä siitä varsinkaan kannata maksaa.”

Olympiavuonna 2018 opetus- ja kulttuuriministeriö alkoi myöntämään kaikille Suomen naismaajoukkueen olympiaprojektissa mukana olleille 10 000 euron apurahan. Rahunen kertoo tämän olleen valtava apu, ja mahdollistaneen hänelle niin sanotun ammattiurheilun olympiavuonna.

Hän kokee muutenkin tasa-arvon edistyneen lajissa viimeisen vuosikymmenen aikana.

”Jos mietin omaa uraani vaikka 10 vuotta sitten, niin naisjääkiekkoa ei arvostettu lähes ollenkaan. Se tuli esille esimerkiksi siten, ettei naisille ollut halleilla omia pukukoppeja, vaan kannoimme aina varusteita mukanamme. Meille jäi myös huonoimmat treeniajat, koska miesjoukkueet menivät edellemme. Se on onneksi muuttunut.”

Urheilija kaipaa tavoitteita

Kun Rahunen lopetti jääkiekkouransa viime vuonna, hän jatkoi urheilua kuntosaliharjoittelulla. Pian kuitenkin kävi selväksi, että hän kaipasi tavoitteellisempaa treenaamista. Kesällä 2020 hän kokeili ystäviensä houkuttelemana crossfitia. Vuosi toiminnallisen urheilun parissa sai Rahusen kiinnostumaan myös painonnostosta, ja aluksi hän aloitti lajin vain crossfitin tueksi. Painonnosto kuitenkin yllätti ja kiehtoi haastavuudellaan.

”Tässä lajissa voi haastaa itsensä joka päivä. Painonnoston treenaamisessa vaaditaan samanlaista keskittymistä ja tarkkuutta kuin jääkiekossa, sillä jokainen toisto on tehtävä täydellä fokuksella.”

Painonnostossa Rahusta kiehtoo eniten lajin haastavuus. Kuva: Viivi Hanhineva

Uusi laji tempaisi Rahusen mukaansa, ja jatkossa hän aikookin keskittyä pelkkään painonnostoharjoitteluun. ”Minua kiehtoo painonnostossa myös se, että kyseessä on yksilölaji. Joukkueurheilussa joku toinen voi paikata omia virheitäni, mutta tässä kaikki on vain itsestä kiinni. Se on hyvää opiskelua urheilijana itsensä kanssa.”

Vielä toistaiseksi Rahunen ei osaa sanoa tavoitteitaan uuden lajin suhteen. Hän ei kuitenkaan kiellä, etteikö kilpaileminen olisi käynyt mielessä. Urheilijana häntä kiinnostaisi tietää, mihin omat rahkeet riittävät. ”Sanon kuten aina, että koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Mutta katsotaan nyt ensin, miten tämä alkaa sujumaan.”


Saavutuksia

  • Isa Rahunen syntyi 16.04.1993 Kuopiossa
  • 2011 junioreiden MM-pronssi Ruotsissa
  • 2017 MM-pronssi Yhdysvalloissa, SM-kulta Kärpissä
  • 2018 Olympiapronssi Pyeongchanginissa, SM-kulta Kärpissä
  • 2019 MM-hopea Suomessa
  • 2017 Suomen sarjasta paras pelaaja ja paras puolustaja, All Stars -kentälliseen kuuluminen
  • 2018 Suomen sarjasta paras puolustaja, All Stars -kentälliseen kuuluminen

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*