Soija on runsaasti proteiinia sisältävä palkokasvi, ja se on merkittävä peruselintarvike suurelle osalle väestöä, etenkin kasvissyöjille. Soijaa käytetään myös lisäproteiinin lähteenä esimerkiksi saliurheilijoiden toimesta.
Soija sisältää fytoestrogeeneihin luokiteltavaa isoflavonia eli niin sanottua kasviestrogeeniä. Tämä on herättänyt muun muassa TikTokissa huolta soijaproteiinin syömisestä kehonrakentajien keskuudessa. Väite on, että soijan syöminen lisäisi elimistön estrogeenitasoja ja täten vähentäisi testosteronitasoja.
Väitettä tukevat esimerkiksi naisten vaihdevuosien oireisiin markkinoitavat valmisteet, jotka sisältävät kasviestrogeeniä muun muassa soijasta, puna-apilasta tai humalasta.
Rottakokeisiin ja yksittäistapauksiin vedotaan
Internetissä leviävää väitettä tuetaan esimerkiksi vuonna 2001 julkaistulla rottakokeella, jossa rottien ruokaan lisättiin soijasta löytyvää kasviestrogeeniä isoflavonia. Viiden viikon ruokinnan jälkeen rottien veriarvoja verrattiin verrokkiryhmään ja tutkimus osoitti, että isoflavonia syöneiden rottien testosteronitasot olivat matalemmat.
Väitettä puolletaan myös vetoamalla vuonna 2008 ilmenneeseen tapaukseen, jossa 60-vuotiaan miehen rintarauhaset liikakasvoivat hänen juotuaan kolme litraa soijamaitoa päivässä. Kyseessä on kuitenkin yksittäistapaus, eikä se riitä tukemaan väitettä sellaisenaan. Myös tapauksen soijamaidon kulutus on niin poikkeavaa, ettei sitä voida yleistää koskemaan normaalia soijan kulutusta.
Vuonna 2021 julkaistu meta-analyysi puolestaan kokosi yhteen 41 tutkimusta soijan vaikutuksista miesten hormonitoimintaan. Analyysista selvisi, ettei soijan tai isoflavonien kulutus vaikuta merkittävästi testosteronitasoihin. Tyypilliseen aasialaiseen ruokavalioon sisältyy soijasta saatavia isoflavoneja noin 25–30 mg päivässä ja tätä pidetään turvallisena määränä, jolla ei ole vaikutusta hormonitasoihin. Tutkimukseen osallistuville miehille syötettiin isoflavoneja 75 mg päivässä eikä tälläkään määrällä hormonitasoissa huomattu merkittävää muutosta.
Tutkimustulokset siis näyttävät, että soijaa voi huoletta syödä ilman pelkoa sen vaikutuksista hormonitasoihin.
Kasviestrogeenien avulla helpotusta vaihdevuosiin?
Aila Tiitinen kirjoitti vuonna 2015 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean julkaisussa kasviestrogeenien vaikutuksesta naisten terveyteen. Hän päätyi lopputulokseen, jonka mukaan vaihdevuosioireisiin markkinoitavat kasviestrogeenejä sisältävät valmisteet ovat hormonihoidoissa käytettäviä estrogeenejä huomattavasti heikompia.
Kasviestrogeeneillä voi siis olla jonkin tason vaikutuksia naisten estrogeenitoimintaan, mutta tutkimustulos on heikkoa.
Totta vai tarua?
Soijan syöminen ei vähennä ihmisen testosteronitasoja, kun sitä syödään ravintosuositusten mukaan. Väite on tarua.
Lähteet:
Lähde rottakokeelle: Dietary soy-phytoestrogens decrease testosterone levels and prostate weight without altering LH, prostate 5alpha-reductase or testicular steroidogenic acute regulatory peptide levels in adult male Sprague-Dawley rats https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11524239/
Vuonna 2008 julkaistu tapaus miehestä, jonka rintarauhaset liikakasvoivat: An unusual case of gynecomastia associated with soy product consumption https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18558591/
Vuonna 2021 julkaistu meta-analyysi: Neither soy nor isoflavone intake affects male reproductive hormones: An expanded and updated meta-analysis of clinical studies https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33383165/
Aila Tiitinen kirjoittaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa vuonna 2015 kasviestrogeenien vaikutuksesta naisten terveyteen: https://www.julkari.fi/handle/10024/130187
