Iltalehden julkaisemassa artikkelissa Homesairaat heitteillä – professori: Sosiaaliturvan ulkopuolelle jääviä potilaita valtava määrä (10.3.2017), joka on kirjoitettu lääketieteen professori Ville Valtosen seminaariluennon pohjalta, Valtonen väittää, että yli puolelle homepotilaista muodostuu monikemikaaliyliherkkyys.
Myös Tutkan kirjoittamassa artikkelissa Monikemikaaliyliherkkyydelle sairausluokitus? (29.9.2015) Valtonen toistaa väitteen, että puolella homesairaista sairaus etenee monikemikaaliyliherkkyydeksi (MCS). Lisäksi sama väite löytyy Hengitysliiton listauksesta home- ja kosteusvaurioiden aiheuttamista oireista, minkä on niin ikään kirjoittanut Valtonen itse.
Valtonen avaa väitettä Tutkan artikkelissa seuraavasti: ”Potilaista, jotka ovat selkeästi altistuneet homeille ja joille kehittyy sairas rakennus –oireyhtymä, noin puolelle kehittyy muutaman vuoden seurannassa monikemikaaliyliherkkyys. Joissakin tapauksissa monikemikaaliyliherkkyys kuitenkin ilmenee jo ennen homealtistusta.’’
MCS:n todentamiseen ei vielä olemassa laboratoriokokeita
Tutkan artikkelissa Valtonen myös mainitsee, että geeneillä voisi olla vaikutusta monikemikaaliherkkyyden syntymiseen, mutta tutkimukset eivät ole vielä onnistuneet muodostamaan kokonaiskuvaa huolimatta siitä, että riskigeenejä on löydetty.
Kemikaaliyliherkkyydestä ensimmäisen suomenkielisen kirjan kirjoittanut, kemisti ja filosofian tohtori Jaana Ennari määrittelee MCS:n seuraavasti: ’’Monikemikaaliyliherkkyys on ei-allergiavälitteistä reagoimista jo pienille määrille eri kemikaaleja, joita ovat esim. kosteusvaurioiden yhteydessä syntyvät kemikaalit (esim. hometoksiinit), materiaalipäästöt ja henkilökohtaisessa käytössä olevat kemikaalit (esim. hajusteet)’’.
Oireet ovat yksilöllisiä ja ne voivat olla reumaattisia, astmaattisia tai neurologisia. Valtosen mukaan yleisimpiä oireita ovat muun muassa raajojen puutuminen tai pistely, aivosumu, nuha, yskä ja päänsärky.
Monikemikaaliyliherkkyyden ilmeneminen tapahtuu usein vaiheessa kolme, kun homesairaus todetaan. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan altistumisen mahdollisuus, toisessa vaiheessa potilaan omat huomiot esimerkiksi terveydentilan muutoksista kahden eri rakennuksen välillä. Kolmannessa vaiheessa todetaan usein monikemikaaliyliherkkyyden puhkeaminen ja usein viimeisenä käy ilmi homealtistuneen herkistynyt hajuaisti homeille sekä muille ärsyttäville kemikaaleille.
Valtosen mukaan monikemikaaliyliherkkyyttä pidetään todennäköisenä, jos henkilö mainitsee yli neljä häntä ärsyttävää ainetta.
Monikemikaaliyliherkkyyttä ei kuitenkaan pystytä vielä nykypäivänä todistamaan laboratoriokokeiden avulla. ”Toivotaan, että kohta pystyttäisiin kehittämään luotettava laboratoriotesti. Asiaa tutkitaan paljon ja varmaan jossakin vaiheessa tulee läpimurto. Sitä, tuleeko se viiden vai kymmenen vuoden kuluttua vai kestääkö siinä kauemmin, en tiedä”, Valtonen sanoo.
Monikemikaaliyliherkkyys kiistelty aihe lääkärien joukossa
Neurologian dosentti Markku Sainio on samaisessa Tutkan kirjoittamassa artikkelissa sitä mieltä, että monikemikaaliyliherkkyyden taustalla on keskushermoston vähitellen kehittyvä ylireagoivuus, jonka on aiheuttanut muun muassa stressimekanismien laukeaminen vaarallisiksi koettujen ympäristötekijöiden lähellä.
”Jos ympäristöherkät tiedostamattomasti tai tietoisesti omaksuvat käsityksen, että oireet johtuvat ympäristötekijöistä, oireet kroonistuvat. Oireilu lisää oireilua. Ihmisillä on koko ajan oireita, mutta jos niitä jatkuvasti miettii, ne voimistuvat’’, kertoo Sainio.
Valtonen väittää useammassa eri lähteessä, että puolella homesairaista ilmenee monikemikaaliyliherkkyyttä viittaamatta kuitenkaan yhteenkään toteutettuun tutkimukseen. Sen sijaan Sainio mainitsee tutkimukset, jotka ’’osoittavat, että kemikaalien suorat elimistö- ja kudosvaikutukset eivät selitä ympäristöherkkyyttä’’. Kummankaan puheista ei käy ilmi, milloin, missä ja kenen toimesta tutkimukset on toteutettu ja ketkä ovat olleet tutkittavina.
Sainio myös väittää, että ’’monikemikaaliyliherkkyys saattaa olla lisääntynyt, vaikka asiasta ei hänen mukaansa ole tutkittua tietoa.’’
Homepakolaiset Ry:n sivuilla kerrotaan, että eri maissa teetetyissä tutkimuksissa on yritetty selvittää kemikaaleista oireilevien määrää ja monikemikaaliyliherkkyyden yleisyyttä. Tutkimusten yleisistä haasteista, kuten määritelmästä ja toteutustavasta huolimatta tiettyjä samankaltaisuuksia on onnistuttu löytämään: ’’Arkisista kemikaaleista keskimääräistä helpommin oireita saavien määrä on useissa tutkimuksissa 15–35 %.’’ Sen sijaan ’’vakavammin ja/tai monimuotoisemmin kemikaaleille herkistyneiden, eli MCS-diagnoosin (joko lääkärin toteamana tai oma arvio) omaavia on useimmissa tutkimuksissa muutamasta prosentista vajaaseen kymmeneen prosenttiin.”
Vinkka News yritti ottaa yhteyttä lääketieteen professori Ville Valtoseen, neurologian dosentti Markku Sainioon sekä THL:n tutkimusprofessori Juha Pekkaseen, mutta ei tavoittanut heitä kommentoimaan väitettä.
Aiheesta kuitenkin puhutaan ja väitellään paljon, vaikka selvästi laajoja ja luotettavia tutkimuksia kaivataan kipeästi lisää todistamaan monikemikaaliyliherkkyyden synnyn, oirekuvat ja hoidon.
Totta vai tarua? Väitteen paikkansapitävyyttä ei voitu tarkistaa.
Epäonnistuneiden yhteydenottojen sekä väitettä tukevien tutkimusten puutteellisuuden vuoksi ei voida sanoa, pitääkö Valtosen väite paikkaansa. Jotta väite voitaisiin todistaa paikkansapitäväksi, täytyisi Valtosen lähteenä pidetyt tutkimukset olla myös lukijan tiedossa. Tutkimuksista ei kuitenkaan löydy mainintaa mistään.
Lähteet:
Iltalehti – Homesairaat heitteillä – professori: Sosiaaliturvan ulkopuolelle jääviä potilaita valtava määrä
Hengitysyhdistys – Sisäilmasairaudet
Tutka – Monikemikaaliherkkyydelle sairausluokitus?
Homepakolaiset – Kuinka monia sisäilmaan liittyvät terveyshaitat koskettavat?
Kommentoi