Korkeakoulut ottivat vuonna 2020 käyttöön todistusvalinnan, mikä mahdollistaa sen, että yhä suurempi osa opiskelijoista valitaan ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin lukion ylioppilastodistuksen tai ammattikoulun päättötodistuksen perusteella. Tällä päätöksellä korostetaan opiskelua toisen asteen koulutuksessa. Toisaalta se myös rajaa ja tuottaa haasteita niille, jotka suunnittelevat uudelleenkouluttautumista.
“Yli puolet opiskelupaikoista täytetään vuodesta 2020 alkaen ylioppilastutkinnon arvosanoihin ja ammattikorkeakouluissa ylioppilastutkinnon arvosanoihin ja ammatillisen perustutkinnon arvosanoihin perustuen”, kerrotaan opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla.
Todistusvalinnassa painottuvat erityisesti matemaattiset aineet, kuten pitkä matematiikka ja fysiikka. Kolmas merkittävä pisteitä kerryttävä aine on äidinkieli.
Esimerkiksi vuonna 2016 ammattikorkeakouluihin valittiin peräti 69 prosenttia opiskelijoista valintakokeen perusteella ja 31 prosenttia valintakokeen ja todistusvalinnan yhteispisteillä. Vain 0,2 prosenttia valittiin suoraan todistusvalinnalla. Poikkeuksia ovat taide-, kulttuuri- ja liikunta-alat. Näille aloille hakeville on omat, soveltuvuutta mittaavat kokeensa.
Oulun ammattikorkeakoulussa samat alat pysyneet suosiossa
Oulun ammattikorkeakoulussa todistusvalinnan osuus on nykyään 60 prosenttia aloituspaikoista lukuun ottamatta kulttuurialaa ja englanninkielistä koulutusta.
Oamkin hakijapalveluista kerrotaan samojen alojen pysyneen suosiossa vuodesta toiseen, mutta rinnalle on noussut myös uusia suosittuja aloja.
Sosiaali- ja terveysala on perinteisesti ollut vetovoimaisin ala. Lisäksi liiketalouden tradenomikoulutus ja medianomikoulutus ovat olleet vuosia hyvin suosittuja. Uutena nousevana alana on näiden rinnalle tullut ICT-ala.
Oulun ammattikorkeakoulun hakijapalveluista huomautetaan kuitenkin, että valintatapojen uudistuksella ei ole ollut tunnistettavia vaikutuksia eri alojen hakijamääriin.
Uudistus näkyy sisäänpääsytilastoissa
Pääsykoeuudistuksen jälkeen yhä useampi ylioppilas sijoittui suoraan ammattikorkeakouluopintoihin. Aiempina vuosina suoraan jatko-opiskeluihin lähteviä oli selkeästi vähemmän.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla kerrotaankin todistusvalintakiintiön lisäämisen tarkoituksena olleen epätoivottujen välivuosien vähentäminen ja hakuprosessin helpottuminen.
Todistusvalinta luo nuorille paineita yhteishakuun
Lukio-opiskelijoiden suhtautuminen muuttuneeseen yhteishakuun on ollut pääsääntöisesti negatiivinen. Toisen asteen arvosanojen määrittäessä mahdollisuuksia jatko-opintoihin, täytyy omaa tulevaisuutta suunnitella entistä aiemmin. Opiskelijoiden stressitasot ovat kohonneet ja osa ajattelee jopa, että kouluun pyrkiminen on turhaa.
Saimme Google Forms -kyselystä muutaman nimettömän kommentin lukiolaisilta todistusvalintaan liittyen.
“Ahdistus siitä, tuleeko arvosanat riittämään, ettei tarvitsisi mennä pääsykokeisiin”, eräs kommentoi nimettömänä.
“Jätin muun muassa omat eläinlääkärihaaveeni, koska todistuksella sinne en olisi koskaan päässyt. Ja pääsykokeilla kouluun ei oteta niin paljoa sisälle, että minulla olisi ollut mahdollisuus päästä kouluun”, toinen säestää.
“Jos kirjoitukset jostain syystä epäonnistuvat, niin mahdollisuudet putoavat todella paljon”, kolmas vastaaja toteaa.
Ylioppilastodistusten pisteytys muuttuu jälleen vuonna 2026.
Työryhmä: Noora Ruuska, Aki-Petteri Pulkkinen, Joona Hietala ja Teemu Parviainen
Lähteet:
Opetushallinnon tilastopalvelu: Haku ja valinta
Opetushallinnon tilastopalvelu: Korkeakoulupaikan vastaanottaneiden ylioppilaiden arvosanat
Opetushallinnon tilastopalvelu: Korkeakoulujen hakeneet ja paikan vastaanottaneet
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Usein kysyttyjä kysymyksiä korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksesta
Tilastokeskus: Koulutus
Tilastokeskus: Uusien ylioppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin
Kommentoi