Tietokirjallisuuden Finlandia-voitto pohjoiseen

Jenni Räinä oli edellisen kerran Tieto-Finlandia ehdokkaana vuonna 2017. Kuva: Jaakko Alatalo/Like Kustannus

Finlandia-voittajat ovat selvillä. Palkinnot jaettiin keskiviikkona Helsingissä. Yksi tuli pohjoiseen oululaiselle Jenni Räinälle. Tämän vuoden Finlandia-ehdokkaina oli monipuolinen joukko niin miehiä kuin naisia, nuoria sekä vanhempia kirjailijoita että journalisteja.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai kaikkien aikojen nuorimpana Patjim Statovci, 29 ,teoksestaan Bolla. Finlandia-voitto oli Statovcille ensimmäinen. Kirja kertoo upealla tavalla rakkaudesta ja uskollisuudesta, mutta myös menettämisestä ja elämän raakuudesta.

“Hieno romaani kysyy, mitä jää jäljelle, jos ihmisen unelma toteutuu”, Antti Majander kuvaa kirjaa Helsingin Sanomissa.

Metsä- ja ilmastopuheenvuoro voittajaksi

Tietokirjallisuuden Finlandian voittaneen Metsä meidän jälkeemme -teoksen ovat kirjoittaneet Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räihä.

Kirja sai syntynsä tekijöiden huolesta, mitä tapahtui edellisten sukupolvien kuvaamille suurille ja vanhoille erämetsille ja -maille. Tekijät ovat journalisteja, joita yhdistää luontoharrastus. He päättivät ryhtyä kirjaprojektiin, kun hakkuut Suomessa nousivat ennätystasolle.

Taloustieteilijä ja tietokirjailija Sixten Korkman, joka valitsi tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-voittajan, kiittää teosta kriittisyyden ja kiihkottomuuden yhdistämisestä.

Työryhmään kuulunut oululainen Jenni Räinä on kotoisin samalta Kuivaniemen Hyryn kylältä kuin aikaisempi Finlandia-voittaja Antti Hyry, joka voitti teoksestaan Uuni Finlandian vuonna 2009. Räinä on ollut aiemmin ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi toissa vuonna.

“On aivan mahtavaa saada tunnustus omasta työstään erityisesti siksi, että se on merkki siitä, että tavoite luettavasta ja laadukkaasta teoksesta on onnistunut. Prosessin aikana omalle työlle on helppo sokeutua”, Räinä kertoo herättyään Helsinki–Oulu-yöjunasta Finlandia-voittajana.

“Viime vuosina on ilmestynyt useita hienoja teoksia koskien Suomen metsiä ja niiden monimuotoisuutta. Toivottavasti näiden kaikkien teosten tuoma tietoisuus luonnon raja-arvoista lisää toimenpiteitä, joilla metsäluonto voi tulevaisuudessa paremmin”, Räinä jatkaa.

Pitkä ja psykedeelinen uni

Muusikko Olavi Uusivirran valitseman lasten ja nuorten Finlandia-palkinnon sai Marisha Rasi-Koskinen teoksestaan Auringon pimeä puoli.

Lähtökohtana romaanille oli matkustaminen ajassa. Kirja kuuluu young adults-genreen, joten kirja sopii hyvin myös vanhemmille lukijoille. Rasi-Koskinen on kirjoittanut aiemmin kolme aikuisille suunnattua romaania ja yhden novellikokoelman.

“Tässä oli mukana enemmän toimintaa. Se oli uutta, mutta kirjoittaminen oli juuri sen takia hyvin hauskaa, koska sai revitellä”, Rasi-Koskinen kertoo Ylen haastattelussa.

Lukijoiden mukaan Rasi-Koskisen teos pitää otteessaan, herättää kysymyksiä ja stimuloi aivoja sopivalla tavalla.

Lähteet:

Yle: Kirjallisuuden Finlandiat Pajtim Statovcille, metsiin perehtyneille journalisteille ja psykologin kirjoittamalle dystopialle

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*