Luonnon aistiminen on arvokasta ja hyvinvointia lisäävää aktiviteettiä. Kaikki luonnossa käyneet tietävät, että tunne ei ole sieltä lähtiessä sama, kuin sinne mennessä. Luonto lääkitsee sisintämme ja hoitaa myös ulkoista terveyttämme. Kuitenkin ihminen viettää suurimman osan päivästään sisätiloissa, joskus tahtomattaankin. Tällaisissa tilanteissa, joissa luonnon kanssa kosketuksiin pääseminen ei olekaan niin yksinkertaista, täytyy turvautua uudenlaisiin keinoihin, kuten virtuaaliseen todellisuuteen.
”Jos ihminen ei pääse luontoon, täytyy luonto tuoda ihmisen luokse.”
Esimerkiksi Mielenterveystalo tarjoaa sivuillaan virtuaalisia luontoelämyksiä. Siellä on mahdollista kokea parhaimpia paloja kaikista vuodenajoista. Vaihtoehtojen olemassaolo on varsin hyvä asia, koska meitä on moneksi. Itse päätin näin kesän tuloa odotellessa kokeilla simulaatiota, jossa pääsen retkelle kesäiseen suomalaiseen metsään. Teos on nimeltään Hyvän mielen metsäkävely – Kesä.
Pieni, mutta tärkeä hetki itselle
Hyvän mielen metsäkävely on melko lyhyt, reilu seitsemän minuuttia, mutta siihen on saatu mahtumaan paljon ilmiöitä Suomen kesän monimuotoisuudesta. On kesäaamuja ja iltoja, öitäkin. Näkyy lintuja, kukkia ja ötököitä. Kuulen hyönteisten ininää, mutta minun ei tarvitse huolehtia siitä, että ne pistäisivät minua. Teoksen lyhyys on siinäkin mielessä hyvä asia, että videon ehtii katsoa vaikkapa vain pienellä tauolla.
Erityisesti nautin ääniraidasta. Äänitykseen on selvästi käytetty asiaan soveltuvaa mikrofonia ja kuulen tarkasti esimerkiksi sen, kun puut narisevat tuulessa. Toisaalta välillä kuulen lokkien raakkumista kangasmetsässä, mikä ei tunnu kovin luonnolliselta. Ainoastaan askelten äänet metsässä eivät jostain syystä kuulosta aidoilta ääniltä. Niissä on omituinen kaiku, joka pilaa tunnelman. Onneksi askelia ei ole kuin kahdessa kohdassa.
Teoksessa on hieman tarinallisuutta, yön huhuilevan pöllön vaihtuessa aamukasteeseen. Tarinaan on saatu myös hieman dramatiikkaa yhdistämällä tuulen ja ratkeilevan puun ääntä kuvaan, jossa näytetään myrskyssä katkennutta puunrunkoa. Arvostan sitä, että välillä on annettu tilaa myös hiljaisuudelle. Se kun usein on monella luontoon lähtemisen syynä.
Luontokuvauksen haasteet ja yllätykset
Teoksessa on käytetty monipuolisia kuvakokoja ja -asetteluja. Yksityiskohtia ja yleiskuvaa on sopivassa suhteessa. Kuvanlaatu ei ole kuitenkaan paras mahdollinen, eikä kuvausta ole tehty muualta kuin maasta käsin. Esimerkiksi ilmakuvaus olisi tuonut lisäarvoa teokseen. Olisin myös toivonut näkeväni enemmän eläimiä, vaikka ymmärrän toki miksi se on haasteellista.
Kameran liikkuessa joissakin kohdissa ongelmaksi muodostuu kuvan epäselvyys. Luontoa havainnoidessa pidän itse tärkeänä kaikkien pienten yksityiskohtien havaitsemista ja liikkuvassa kuvassa se on usein ongelmallista, ellei kamera ole huippuluokkaa. Toki myös oma monitorini voi vaikuttaa asiaan. Kuitenkin riskittömämpi vaihtoehto on tehdä video paikallaan pysyen tai hyvin hitaasti liikkuen ja suurta alaa kuvaten.
Teos on kokonaisuudessaan kaunis ja jokseenkin lohdullinen kuvaus kesäisestä metsästä. Se on miellyttävän tyyni ja rauhoittava. Huomaan sen rentouttavan ja antavan tilaa keskittyä olennaiseen kaiken kiireen ja stressin keskellä.
Alta pääset nauttimaan Mielenterveystalon tarjoamasta Hyvän mielen metsäkävelystä. Hyvää matkaa!
Kommentoi