Koronaepidemia on ajanut suuren osan suomalaisista etätöihin kuluneen kevään aikana. Myös kuntoutuspsykoterapiaa tarjoavat psykoterapeutit saivat Kelalta suosituksen muuttaa terapiat etäkuntoutukseksi. Tapaamiset toteutetaan etäyhteyden kautta ainakin toukokuun loppuun saakka. Kelan suositus koskee myös muita kuntoutuksia, kuten fysio- ja toimintaterapioita. Myös kuntouttavaa työtoimintaa on jouduttu järjestelemään uudelleen poikkeusolojen vuoksi.
Oululaisessa psykoterapia Claruksessa työskentelevä Satu Harjuhahto kertoo, että osa hänen asiakkaistaan ei ole halunnut toteuttaa terapiaa etäyhteyden kautta. He ovat päätyneet laittamaan terapian tauolle, ja jatkavat, kun ihmisten välisiä kohtaamisia ei enää epidemian vuoksi rajoiteta. Jotkut ovat puolestaan halunneet jatkaa terapiaa verkkotapaamisten kautta. ”Toisille se on enemmän tietynlaista tekohengitystä tai sitä, että pysyy jonkinlainen yhteys terapeuttiin. Osa taas pystyy jatkamaan hyvinkin samankaltaista työskentelyä myös etäyhteyden kautta. Tässä on varmasti kyse siitä, mitä kukakin ihminen tarvitsee.”
Terapian toteuttaminen uudella tavalla on tuonut esiin monenlaisia haasteita. Harjuhahto kuvaa, että oma ajatus ja keskustelun ”punainen lanka” katkeavat ruudun kautta tapahtuvassa vuorovaikutuksessa herkemmin. Joidenkin asiakkaiden kanssa hän kertoo miettineensä EMDR-terapian aloittamista. Kyseinen terapiamuoto tarkoittaa sormen- ja silmänliikkeisiin perustuvaa traumanhoitoa, eikä tätä työskentelytapaa voi toteuttaa etänä, jos nettiyhteys ei ole riittävän hyvä. Myös fyysisen läsnäolon puute vaikuttaa terapian sisältöön: ”Huomaan olevani varovaisempi siinä, mitä puhun. Asiakkaan hankalaa oloa on helpompi vakauttaa, kun molemmat ovat konkreettisesti läsnä samassa tilassa”, Harjuhahto pohtii.
Tunneyhteys kärsii, kun välissä on tekniikkaa
Harjuhahdon vastaanotolla käyvä Sara Leinonen on hyvillään, että terapiaa on mahdollista jatkaa videoyhteyden avulla myös poikkeusaikana. Hän pitää tärkeänä, että yhteydenpito ei rajoitu pelkästään puheluihin, koska pelkän äänen välityksellä tietynlaisen yhteyden saaminen terapeuttiin on haastavaa. Myös kokemus siitä, että joku on läsnä samassa huoneessa, vaikuttaa terapiaan ja sen laatuun. ”Etäyhteys on muuttanut jonkin verran sitä, miten ja minkälaisista asioista terapiatapaamisilla puhutaan. Henkilökohtaisista asioista puhuu helpommin toisen ollessa fyysisesti läsnä samassa tilassa”, Leinonen kuvaa.
”Tunneyhteys toisen ihmisen kanssa on usein terapian tärkein elementti.”
Satu Harjuhahto mainitsee, että tunneyhteys toisen ihmisen kanssa on usein terapian tärkein elementti, joka väistämättä kärsii, kun vuorovaikutuksen välissä on tekniikkaa. Leinosen ja Harjuhahdon tapaamisissa tämä on näkynyt esimerkiksi siinä, kun yhteys on katkennut kesken herkän tai tärkeän asian. Keskustelu täytyy tällöin aloittaa uudelleen, kun yhteydet jälleen toimivat.
Poikkeustilasta ja etätapaamisista on löytynyt myös hyviä ja hauskoja puolia: Harjuhahto naurahtaa pääsevänsä Leinosen luo kotikäynnille ilman kotoa liikkumista, Leinonen puolestaan kiittelee aikojen sopimisen joustavuutta sekä liikkumiseen kuluvan ajan säästymistä.
Veeran Verstas siirsi työpajatoiminnan nettiin
Myös kunnat, kaupungit ja yhdistykset ovat joutuneet pohtimaan palveluiden järjestämistä uudella tavalla poikkeustilanteen aikana. Oulussa toimiva Veeran Verstas ry tarjoaa taidepainotteisia työpajapalveluita 18–29-vuotiaille työttömille nuorille. Verstaalla neuropsykiatrisena valmentajana työskentelevä Meri Lähteenoksa kertoo, että työpajatoimintaa on muutettu etäyhteyksillä tapahtuvaksi. Hän ohjaa Verstaalla AADA-ryhmää, joka on neuropsykiatrisille asiakkaille tarkoitettu ryhmä.
Lähteenoksa on järjestänyt asiakkaille netin välityksellä esimerkiksi luentoja sekä henkilökohtaista valmennusta. ”Taidejuttujen osalta olemme tehneet muun muassa mandaloita luonnossa ja jakaneet niitä sitten yhteisesti WhatsApp:in kautta. Toisaalta myös pelkkä jutustelu ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen on tärkeää”, Lähteenoksa muistuttaa.
Etätyöskentely on sujunut Lähteenoksan mukaan yllättävän hyvin. Tekniikan ja uusien ohjelmien opetteleminen on vienyt aikaa, mutta alkukankeuden jälkeen ne ovat osoittautuneet toimiviksi kanaviksi työskentelyn jatkamiseen poikkeusoloissa. ”Asiakkaat ovat olleet kiitollisia siitä, että palvelua on tarjottu etänä. Etenkin Asperger-henkilöt jäävät ylipäätään herkästi kotiin, koska he stressaantuvat helposti kiireisessä yhteiskunnassa. Tämänkaltaisia henkilöitä etäkontaktit palvelevat mainiosti, sillä ryhmät pystytään pitämään sopivan kokoisina, ja palvelua pystytään antamaan vielä enemmän täsmäkuntoutuksena kuin lähikontaktissa”, Lähteenoksa summaa.
Kommentoi